Big Joe Turner

Joseph Vernon ”Big Joe” Turner (18. toukokuuta 1911 Kansas City, Missouri – 24. marraskuuta 1985 Inglewood, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen laulaja. Turner oli bluesin historian merkittävimpiä laulajia ja jump bluesin pioneeri, joka menestyi myös 1950-luvulla rock and rollin esittäjänä. Turner tunnettiin suuresta koostaan ja voimakkaasta äänestään.^[1]

Turner aloitti uransa 1930-luvulla Kansas Cityssä ja New Yorkissa boogie woogie -laulajana pianisti Pete Johnsonin säestämänä. Sotavuosina he siirtyivät länsirannikolle levyttämään. Suosioon Turner nousi Atlantic Recordsilla New Yorkissa 1950-luvun alussa, jolloin hän levytti useita R&B-listan menestyssinglejä. Hänen ykköshittejään olivat ”Chains of Love” sekä ”Shake, Rattle and Roll” (1954), jota seurasi muitakin rock and roll -hittejä. Vuoden 1956 jälkeen Turner alkoi levyttää aikuisempaa jazz-tyylistä musiikkia. Hän esiintyi aina kuolemaansa vuonna 1985 saakka.^[1]

Big Joe Turner nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1987.^[2]