Kalifornia
Kalifornia (engl. ja esp. California) on Yhdysvaltain osavaltio Pohjois-Amerikan länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Osavaltion väkiluku oli 39 538 223 vuonna 2020.[1] Kalifornia on Yhdysvaltain väkiluvultaan suurin osavaltio ja pinta-alaltaan kolmanneksi laajin Alaskan ja Texasin jälkeen.
| Kalifornia | |||
|---|---|---|---|
| State of California | |||
| |||
| |||
 Yhdysvaltain kartta, jossa Kalifornia korostettuna | |||
| Valtio |  Yhdysvallat | ||
| Pääkaupunki | Sacramento | ||
| Suurin kaupunki | Los Angeles | ||
| Kuvernööri | Gavin Newsom (D) | ||
| Viralliset kielet | englanti | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 423 970 km² (3.) | ||
| – josta maata | 403 933 km² | ||
| – josta vettä | 20 037 km² (4,7 %) | ||
| Väestö (2020 [1]) | |||
| – asukkaita | 39 538 223 (1.) | ||
| – asukastiheys | 97,9 as./km² | ||
| Liittovaltion osavaltioksi | |||
| – päivämäärä | 9. syyskuuta 1850 | ||
| – järjestyksessä | 31. | ||
| Aikavyöhyke | UTC−8 (PST)[2] | ||
| – kesäaika | UTC−7 (PDT)[2] | ||
| Pinnanmuodostus | |||
| – korkein kohta | 4 418 m | ||
| – keskikorkeus | 884 m | ||
| – matalin kohta | −86 m | ||
| Lyhenteet | |||
| – postilyhenne | CA | ||
| – ISO 3166-2 | US-CA | ||
| Lempinimi | The Golden State (Kultainen osavaltio) | ||
| Motto | Eureka | ||
| Laulu | "I Love You, California" | ||
| www.ca.gov | |||
 | |||
Osavaltiossa sijaitsevat Yhdysvaltain toiseksi ja viidenneksi suurimmat metropolialueet, Los Angelesin metropolialue sekä San Franciscon lahden ympäristö. Kahdeksan Yhdysvaltain viidestäkymmenestä suurimmasta kaupungista sijaitsee Kaliforniassa: Los Angeles, San Diego, San Jose, San Francisco, Fresno, Sacramento, Long Beach, ja Oakland. Osavaltion pääkaupunki on Sacramento.[3]Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.
Osavaltion nimi tulee 1400-luvulla eläneen kirjailija Garci Rodríguez de Montalvon teoksesta Las sergas de Esplandián (ensimmäinen tunnettu painos vuodelta 1510), jossa esiintyy California-niminen saariparatiisi. Kalifornian alue itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821 osana Meksikoa. Osa Yhdysvaltoja alueesta tuli vuonna 1848 Meksikon–Yhdysvaltain sodan seurauksena ja osavaltio vuonna 1850. Kalifornian kultaryntäys oli vuosien 1848–1855 välillä tapahtunut kultaryntäys. Siinä Kaliforniaan saapui noin 300 000 ihmistä Yhdysvalloista ja muualta maailmasta etsimään kultaa. Asutus levisi Kaliforniaan kuitenkin verrattain myöhään, sillä se sijaitsee Euroopasta tarkasteltuna kaukana lännessä. San Francisco oli tuolloin syrjäinen kaupunki. Kalifornian kasvuun vaikutti rautateiden rakentaminen ja tällä tavalla Kalifornia yhdistettiin muuhun maahan. Vuonna 1898 Kaliforniassa asui miljoona ihmistä[4].
Kalifornian talous perustui 1900-luvun alussa maatalouteen ja sieltä löydettyihin öljyesiintymiin. Kalifornia tuotti neljänneksen maailman öljystä vuonna 1930[5]. Myöhemmin Kalifornia on tullut tunnetuksi elokuvateollisuudesta (Hollywood) ja Piilaakson teknologia-alan yrityksistä. Kalifornian talous on yhtä suuri kuin Isolla-Britannialla[6] ja Ranskalla.[7] Kalifornian kasvamiseen merkittäväksi taloudeksi on vaikuttanut Aasiasta tulevat rahtilaivat, jotka tuovat tavaraa kalifornialaisiin satamiin. Kaupankäynti Kiinan kanssa on Kalifornialle tärkeää.[8]
Kaliforniassa on Yhdysvaltojen osavaltioista korkein köyhyysaste[9]. Vuonna 2014 Kalifornian väestöstä 15 miljoonaa oli latinalaisamerikkalaisia. Tämä on noin 40 prosenttia väestöstä.[10] Kalifornialla on yhteinen raja Meksikon kanssa ja rajalla on useita rajanylityspaikkoja.
Maantiede
Sijainti ja maastonmuodot
Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California.Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisestä Keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Osavaltion pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin Keskuslaaksossa.
Idässä Keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Kaskadit ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 418 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka. Tyynenmeren rannalla kasvaa suojeltuja punapuita (Sequoia sempervirens). Ne ovat maailman korkeimpia puita. Mammuttipetäjät (Sequoiadendron giganteum) kasvavat Sierra Nevadalla. Ne ovat tilavuudeltaan maailman suurimpia puita.
Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirroksen alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1917.[11]Kaliforniassa on usein vaarallisia maastopaloja. Lokakuussa 2003 Etelä-Kalifornian maastopalot polttivat 800 000 eekkeriä (noin 3 200 neliökilometriä), tuhosivat 3 400 kotia ja tappoivat 22 henkeä.[12] Lokakuussa 2006 maastopalojen sammutustöissä kuoli useita palomiehiä.[13]
Yosemiten kansallispuisto
Mount Shasta
Kuolemanlaakso
.jpg)
Ilmasto
- Pääartikkeli: Kalifornian ilmasto
Kalifornian ilmasto vaihtelee suuresti paikasta toiseen, sillä osavaltio on pitkä pohjois–eteläsuunnassa, sen länsiosat ovat rannikolla ja itäosat sisämaassa vuorten suojassa, ja korkeuserotkin ovat suuret Kuolemanlaaksosta merenpinnan alapuolelta Mount Whitneylle yli neljän kilometrin korkeuteen.[14]
Suuressa osassa osavaltiota vallitsee välimerenilmasto: kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet viileitä ja sateisempia. Kylmä Kalifornian merivirta rannikon lähellä viilentää rannikkoalueiden kesiä, sisämaassa kesät ovat kuumempia. Vuoristossa on vuoristoilmasto. Vuorijonojen takana on aavikkoalueita.
Historia
Ennen eurooppalaisten tuloa Kalifornian alueella asui yli 70 eri intiaaniheimoa, kuten chumashit, pomot ja salinanit.
Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi 37 vuotta myöhemmin Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle, ja ne purettiin ja hylättiin.
Eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. Tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. Vuoden 1847 Meksikon–Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.
Kalifornian kultalöytöjen jälkeen vuonna 1848 alueella alkoi väkiryntäys. Tuolloin Kaliforniassa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta.
Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin, ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.
Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelyyn yleensä.
Vuosina 1900–1965 asukasluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä ja on monikulttuurinen. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja. Kaliforniassa päätettiin sallia kannabiksen viihdekäyttö vuoden 2016 presidentinvaalien yhteydessä suoritetussa äänestyksessä[15] ja ensimmäiset lisensoidut kannabismyymälät avasivat ovensa 1. tammikuuta 2017. Yli 21-vuotiaat voivat ostaa enintään 28 grammaa raakakannabista tai siihen verrattavan määrän muita kannabistuotteita yhdellä ostokerralla. Kotonaan saa kasvattaa enintään kuusi kannabiskasvia. Käyttö julkisilla paikoilla on kuitenkin edelleen kiellettyä.[16]
Hallinto
Kalifornian osavaltion lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen lainsäädäntöelin. Ylähuoneessa eli senaatissa on 40 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 80 jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, senaattorit neljäksi vuodeksi kerrallaan.[17]
Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Hänet valitaan neljän vuoden välein osavaltion parlamenttivaalien yhteydessä.[18] Vuodesta 2019 kuvernöörinä on toiminut Gavin Newsom. Newsom voitti vaalit jatkokaudelleen marraskuussa 2022.[19][20][21]
Kuolemanrangaistus on käytössä Kaliforniassa. 725 vankia odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa tammikuussa 2020. Vuoden 1976 jälkeen osavaltio on suorittanut kolmetoista teloitusta, joista viimeisin suoritettiin 2006. Kuvernööri Gavin Newsom on ilmoittanut, ettei ketään teloiteta hänen kautensa aikana.[22][23][24]
Talous
- Pääartikkeli: Kalifornian talous
.jpg)
Elinkeinoelämä
Kalifornia tuottaa 13 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Osavaltion bruttotuote (engl. gross state product, GSP) on noin 1,55 biljoonaa (1 550 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2004) ollen suurempi kuin minkään muun Yhdysvaltain osavaltio. Valtiona Kalifornia sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen (ostovoiman mukaan).
Kalifornia on myös koti useille merkittäville talouden aloille kuten Hollywood (viihdeteollisuus), Kalifornian Keskuslaakso (maatalous), Piilaakso (tietokoneet ja huipputeknologia) ja viinintuotantoalueet kuten Santa Barbara ja Pohjois-Kalifornian Wine Country.
Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit. Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, videopelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.
Tammikuussa 2007 jäämyrsky ja kylmä sää tuhosi Los Angeles Timesin mukaan Kaliforniassa appelsiini-, sitruuna- ja sitrussatoa jopa 1,1 miljardin dollarin arvosta.[25]
Kalifornia tuottaa viisi prosenttia sähköstä aurinkoenergialla.[26]
Liikenne
Los Angelesin kansainvälinen lentoasema ja San Franciscon kansainvälinen lentoasema ovat ensisijaisia solmukohtia Tyynenmeren ylittävälle ja Pohjois-Amerikan itä-länsisuuntaiselle liikenteelle. Osavaltiossa on noin tusina muuta tärkeää siviililentoasemaa ja lukuisia muita laskeutumispaikkoja pienemmille lentokoneille.
Kaikkiaan osavaltiossa on 145 lentoasemaa.[27]
Kalifornian 37 satamasta[28] Long Beachin satama oli rahtimäärillä mitaten Yhdysvaltojen neljänneksi vilkkain, ja Los Angelesin satama yhdeksänneksi vilkkain vuonna 2011.[29]
Yhdysvalloissa Kalifornia on ollut autojen päästöjen sääntelyn edelläkävijä.[30]
Väestö
Kaliforniassa on 478 kaupunkia, joista suurin osa on metropolialueilla. Osavaltion asukkaista 68 % asuu kahdella suurella metropolialueella, Suur-Los Angelesin ja San Franciscon lahden alueella. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.
Asukasmäärän kehitys
| 1850: 92 597 | 1860: 379 994 | 1870: 560 247 |
| 1880: 864 694 | 1890: 1 213 398 | 1900: 1 485 053 |
| 1910: 2 377 549 | 1920: 3 426 861 | 1930: 5 677 251 |
| 1940: 6 907 387 | 1950: 10 586 223 | 1960: 15 717 204 |
| 1970: 19 953 134 | 1980: 23 667 902 | 1990: 29 760 021 |
| 2000: 33 871 648 | 2010: 37 253 956 | 2020: 39 538 223 |
Suurimpien kaupunkien asukasluvut
| 1. | Los Angeles | 3 898 747 |
| 2. | San Diego | 1 386 932 |
| 3. | San José | 1 013 240 |
| 4. | San Francisco | 873 965 |
| 5. | Fresno | 542 107 |
| 6. | Sacramento | 524 943 |
| 7. | Long Beach | 466 742 |
| 8. | Oakland | 440 646 |
| 9. | Bakersfield | 403 455 |
(Tilastot huhtikuulta 2020)[31]
Kielet
Vuonna 2005 kalifornialaisista yli 5-vuotiaista puhui äidinkielenään englantia 57,59 % ja espanjaa 28,21 %. Filipino oli kolmanneksi puhutuin kieli 2,04 % osuudella, seuraavana kiina 1,59 %, vietnam 1,4 % ja korea 1,05 %.
Uskonnolliset ryhmät
Uskonnollinen jakauma oli vuonna 2014 seuraava[32]:
- Kristittyjä – 64 %
- Protestantteja – 32 %
- Katolisia – 28 %
- Muita kristittyjä – 4 %
- Juutalaisia – 2 %
- Buddhalaisia – 2 %
- Hinduja – 2 %
- Muslimeja – 1 %
- Muita uskontoja – 3 %
- Uskonnottomia – 27 %
Kulttuuri
Kaliforniassa on monia tunnettuja yliopistoja. Kalifornian yliopisto toimii kymmenellä kampuksella.
Kaliforniassa on monia tunnettuja huvipuistoja kuten Disneyland.[33]
Kalifornian kulttuurielämälle on ollut tyypillistä yksityisen rahan käyttäminen näyttäviin kulttuurilaitoksiin kuten gallerioihin, museoihin ja konserttisaleihin.[34]
Hollywood ja sen ympäristö ovat vetäneet puoleensa elokuvantekijöitä alan alkuvuosista lähtien. Kalifornian eteläosissa on paljon auringonpaistetta, kohtuulliset lämpötilat, monipuolinen maasto ja paljon erilaista koulutettua työvoimaa tarjolla. 1920-, 1930- ja 1940-lukujen filmitähdet, ohjaajat ja muut kuuluisuudet tungeksivat Hollywoodissa ja rakennuttivat sinne ökykartanoitaan. Toisen maailmansodan jälkeen televisio ja tuotantorakenteiden kehittyminen muuttivat alaa pysyvästi, mutta 2000-luvulla on näkynyt merkkejä Hollywoodin uudesta noususta.[34]
Kultakuumeen aikana San Francisco houkutti kirjailijoita siinä missä teatteri- ja musiikkipiirejäkin. Ensimmäiset Kaliforniassa työskennelleet kirjailijat olivat syntyneet muualla. Toinen sukupolvi, kuten Jack London ja John Steinbeck olivat jo Kaliforniassa syntyneitä. Kultakauden Hollywoodiin muutti myös kirjailijoita, jotka tekivät muun työn ohessa käsikirjoituksia tai kuvasivat paikallista elämänmenoa.[34]
Kalifornian kansalliseläin on karhu (Ursus arctos californicus tai Ursus californicus), kansallispuu punapuu ja kansalliskukka kaliforniantuliunikko.[35]
Urheilu
Kaliforniassa kisattiin talviolympialaiset vuonna 1960 (Squaw Valley) ja kesäolympialaiset vuosina 1932 (Los Angeles) ja 1984 (Los Angeles), sekä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994. Vuoden 2028 kesäolympialaiset järjestetään Los Angelesissa.
Kaliforniassa on kisattu pitkään moottoriurheilussa. Long Beachissa kisataan joka vuosi IndyCar-sarjan kisa. Myös lainelautailu eli surffaus on suosittua Kaliforniassa.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalifornia Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Kalifornia Wikisitaateissa
Matkaopas aiheesta Kalifornia Wikimatkoissa- Kalifornian virallinen sivusto (englanniksi)
Ilmasto | Piirit | Talous | Vaalit | Maantiede | Hallinto | Kuvernöörit |Historia | Politiikka | Teemasivu