Catherine Spaak
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
| Catherine Spaak | |
|---|---|
 Spaak vuonna 1975 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. huhtikuuta 1945 Boulogne-Billancourt, Ranska |
| Kuollut | 17. huhtikuuta 2022 (77 vuotta) Rooma, Italia |
| Ammatti | näyttelijä laulaja |
| Aiheesta muualla | |
| www.catherinespaak.eu | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Catherine Spaak (3. huhtikuuta 1945 Boulogne-Billancourt, Ranska - 17. huhtikuuta 2022 Rooma, Italia) oli ranskalais-italialainen näyttelijä ja laulaja.[1][2]
Elämämuokkaa wikitekstiä
Spaakin vanhemmat olivat käsikirjoittaja Charles Spaak ja näyttelijä Claudie Clèves, jotka olivat kumpikin belgialaisia. Hän muutti nuorena Ranskasta Italiaan ja sai Italian kansalaisuuden. Hän meni naimisiin neljä kertaa.[1][2]
Filmografiamuokkaa wikitekstiä
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi |
|---|---|---|
| 1960 | Tunneli | Le Trou |
| 1961 | Kolme totuutta | Le Puits aux trois vérités |
| 1962 | Playboy | Il Sorpasso |
| 1963 | Ei rakkaudesta, ei rahasta | La Noia |
| 1964 | La Calda vita | La Calda vita |
| Dunkerquen viimeiset päivät | Week-end à Zuydcoote | |
| Tre notti d'amore | Tre notti d'amore | |
| 1965 | Oggi, domani, dopodomani | Oggi, domani, dopodomani |
| L'Uomo dei cinque palloni | L'Uomo dei cinque palloni | |
| 1966 | Non faccio la guerra, faccio l'amore | Non faccio la guerra, faccio l'amore |
| Madamigella di Maupin | Madamigella di Maupin | |
| 1967 | Yö on varkaita varten | La Notte è fatta... per rubare |
| Hotelli | Hotel | |
| 1971 | Hiipivä kauhu | Il Gatto a nove code |
| 1973 | Kielletyn luostarin salaisuus | Storia di una monaca di clausura |
| 1975 | Veriset ratsastajat | Take a Hard Ride |
| 1980 | Viettelijät | Les Séducteurs |
Lähteetmuokkaa wikitekstiä
| ||||||||||||||||||||||
