Chateau Marmont

Chateau Marmont on Sunset Boulevardilla Los Angelesissa sijaitseva hotelli. Arnold A. Weitzmanin ja William Douglas Leen suunnittelema uusgoottilainen Chateau Marmont rakennettiin alun perin kerrostaloksi, mutta se muutettiin hotelliksi 1930-luvun laman myötä.

Chateau Marmont
Chateau Marmont nähtynä Sunset Boulevardilta
Chateau Marmont nähtynä Sunset Boulevardilta
Osoite8225 Marmont Lane sekä 8221 Sunset Boulevard
SijaintiWest Hollywood, Los Angeles, Kalifornia
Koordinaatit, 118°22′07″W
RakennustyyppiHotelli
Rakennustyöt aloitettu1927
Valmistumisvuosi1929
SuunnittelijaArnold A. Weitzman
William Douglas Lee
OmistajaAndré Balazs
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hotellista on muodostunut sekä pitkä- että lyhytaikainen majoituspaikka kuuluisuuksille sen tarjoaman yksityisyyden ja kodinomaisen majoituksen ansiosta.[1][2]

Hotellissa on yhteensä 63 huonetta, sviittiä, mökkiä ja bungalowta sekä baari ja ravintola.

Historia

Chateau Marmontin rakennutti alun perin asianajaja Fred Horowitz. Hän palkkasi arkkitehdit Arnold A. Weitzmanin ja William Douglas Leen suunnittelemaan ja rakentamaan kerrostalon, joka sai inspiraationsa Ranskassa sijaitsevasta Amboisen linnasta. Rakennusprojekti toteutettiin Horowitzin omistamalle tontille Sunset Stripillä, joka 1920-luvulla oli vielä pääosin joutomaata. Kerrostalon rakennustyöt alkoivat vuonna 1927 ja valmistuivat vuonna 1929

Horowitz myi hotellin taikuri, tuottaja ja liikemies Albert E. Smithille vuonna 1931 750 000 dollarilla. Alkuperäinen suunnitelma oli, että Chateau Marmont toimisi ylellisenä asuinkerrostalona, mutta talouslaman iskettyä Smith muutti rakennuksen hotelliksi. Smith palkkasi mykkäelokuvanäyttelijä Ann Littlen hoitamaan kiinteistöä.Chateau Marmontin muutokseen hotelliksi vaikutti merkittävästi vuoden 1932 kesäolympialaisten järjestäminen Los Angelesissa ja tästä seurannut lisääntynyt majoitustarve. Alunperin kerrostaloksi tarkoitetun Chateaun asunnot muutettiin muutettiin olohuoneen sekä keittiön sisältäviksi hotellihuoneksi ja sviiteiksi. Hotelliin vaadittava kalustus hankittiin lama-aikana järjestetyista huutokaupoista ja likvidointi myynneistä. Tämä johti hotellin eklektiseen ja "nuhruiseen" sisustukseen josta se tunnetaan.

Smith myi hotellin vuonna 1942 350 000 dollarilla saksalaiselle pankkiiri Erwin Brettauerille. Brettauer lisäsi hotellin pihalle ulkouima-altaan kesällä 1947. Vuonna 1951 hän osti tontin hotellin luoteiskulmasta ja palkkasi ​​tunnetun modernistisen arkkitehti Craig Ellwoodin rakentamaan päärakennuksen jatkeeksi kaksi bungalowta, jotka avattiin vuonna 1952. Brettauer myi Chateau Marmontin vuonna 1963, ja kiinteistö kulki tämän jälkeen useiden omistajien kautta 1960-luvun ja 1970-luvun aikana. Hotellin nopeat omistajanvaihdot ja huono hallinto johti sen rapistumiseen.

Vuonna 1975 hotellin osti 1,1 miljoonalla dollarilla Sarlot-Kantarjian, Raymond Sarlotin ja Karl Kantarjianin omistama kiinteistökehitys- ja rakennusyritys. Pari kunnosti ja kohensi hotellia sekä osti Chateaun naapuritonteilla sijatsevia pientaloja ja muutti ne bungalowksi. Hotelli lisättiin vuonna 1976 Los Angelesin kulttuuris-historiallisten monumenttien listalle.

Vuonna 1990 hotellinpitäjä André Balazs osti hotellin 12 miljoonalla dollarilla Sarlotilta ja Kantarjianilta. Hän modernisoi hotellia huomattavasti mutta pyrki entisöimään sen historiallisia elementtejä ja pitämään hotellin omalaatuisen tunnelman.

Hotellia oltiin muuttamassa yksityisesksi "members only" hotelliksi mutta suunnitelma peruttiin vuonna 2022.[3][4]

Tapahtumia hotellissa

  • Näyttelijä Jean Harlow ja hänen kolmas aviomiehensä Harold Rosson muuttivat hotelliin vuonna 1933. Harlown kerrotaan aloittaneen salasuhteen Clark Gablen kanssa asuessaan hotellissa aviomiehensä kanssa.
  • Led Zeppelinin rumpali John Bonham ajoi Harley Davidson moottoripyöräänsä pitkin hotellin aulaa repien sen kokolattiamaton.[5]
  • Musiikkituottaja Rick Rubin asui hotellissa yhdeksän kuukautta 1990-luvulla muutettuaan New Yorkista Los Angelesiin.[6]
  • Näyttelija Lindsay Lohan sai kiellon hotelliin vuonna 2012 koska ei pystynyt maksamaan yli 46 000 dollarin laskuaan.[7]

Populaarikulttuurissa

Elokuvissa

Kirjallisuudessa

  • Hotelli esiintyy Charles Bukowskin romaanissa Hollywood (1989).
  • Eve Babitz kirjoittaa kokemuksistaan hotellissa romaaneissaan Eve's Hollywood (1974) ja Slow Days, Fast Company (1977).

Musiikissa

Kuolemat

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Shawn Levy: The Castle on Sunset: Life, Death, Love, and Art at Hollywood's Chateau Marmont. (2019)