Erämaa-alue
Erämaa-alueiksi kutsutaan pohjoisimmassa Suomessa olevia laajoja ja asumattomia alueita. Erämaa-alueet on tarkoitus säilyttää lähes luonnontilaisena virkistykseen ja luontaiselinkeinojen harjoittamiseen soveltuvina alueina. Alueet ovat hyvin tärkeitä saamelaiskulttuurille, luontaiselinkeinoille ja luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiselle. Toisin kuin kansallispuistoissa, erämaa-alueilla on vain harvoja retkeilijöitä varten rakennettuja autiotupia tai merkittyjä reittejä. Tästä syystä alueet ovatkin usein kokeneiden ja erämaan rauhaa hakevien vaeltajien suosiossa.
Suomeen säädettiin vuonna 1991 erämaiden säilyttämiseksi erämaalaki (17.1.1991/62)[1], jolla määriteltiin silloiseen Lapin lääniin 12 erämaa-aluetta.
Erämaa-alueet
muokkaa wikitekstiä| Erämaa-alue | Kunnat | Pinta-ala (km2) | Perustettu | Viite |
|---|---|---|---|---|
| Hammastunturi | Inari, Sodankylä, Kittilä | 1 825 | 1991 | [2] |
| Kaldoaivi | Utsjoki, Inari | 2 924 | 1991 | [3] |
| Kemihaara | Savukoski | 302 | 1997 | [4] |
| Käsivarsi | Enontekiö | 2 184 | 1991 | [5][6] |
| Muotkatunturi | Inari, Utsjoki | 1 570 | 1991 | [7] |
| Paistunturi | Utsjoki, Inari | 1 570 | 1991 | [8] |
| Pulju | Kittilä, Enontekiö | 614 | 1991 | [9] |
| Pöyrisjärvi | Enontekiö | 1 280 | 1991 | [10] |
| Tarvantovaara | Enontekiö | 670 | 1991 | [11] |
| Tsarmitunturi | Inari | 150 | 1991 | [12] |
| Tuntsa | Salla, Savukoski | 212 | 1997 | [13] |
| Vätsäri | Inari | 1 550 | 1991 | [14] |
Erämaa-alueita hoitaa ja ylläpitää Metsähallitus.