Finnhems
Finnhems (yrityksen käyttämä kirjoitusasu FinnHEMS Oy) on Suomessa toimiva, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka hallinnoi lääkärihelikopteritoimintaa.[2] HEMS on lyhenne sanoista Helicopter Emergency Medical Services, joka tarkoittaa kiireellistä lääkärihelikopteritoimintaa[2]. Yhtiön omistaa Suomen valtio.[3]
| Finnhems | |
|---|---|
 | |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2011 |
| Toimitusjohtaja | Jari Huhtinen[1] |
| Puheenjohtaja | Harri Sailas[1] |
| Kotipaikka | Lentäjäntie 3 Vantaa, Suomi |
| Toimiala | Muu terveyspalvelu |
| Liikevaihto | 34,3 milj. € (2022)[1] |
| Liikevoitto | 782 000 € (2022)[1] |
| Henkilöstö | 16[1] |
| Omistaja | Suomen valtio (STM) |
| Kotisivu | finnhems |
Finnhems kilpailuttaa helikopteriyhtiöt, valvoo tukikohtien laatua ja vastaa tukikohtapalveluiden hallinnoinnista.[2] Tällä hetkellä sille lentopalveluja tuottavat lääkäri- ja ambulanssihelikopteritoimintaan erikoistuneet yhtiöt Finnhems Lentopalvelut Oy ja Babcock Scandinavian AirAmbulance AB[4][5]. Finnhems Lentopalvelut lentää Eurocopter EC135 P2 Single Pilot IFR -helikoptereilla, ja Babcockilla on käytössä Airbusin mallit EC 145 T2 ja 145 T2[4][6].
Suomessa on seitsemän lääkärihelikopteritukikohtaa[7]. Niissä kaikissa on käytössä helikopteri ja maayksikkö.[3] Lääkärihelikoptereissa Kuopiossa (FH60), Oulussa (FH50), Seinäjoella (FH40), Tampereella (FH30), Turussa (FH20) ja Vantaalla (FH10) on päivystävä lääkäri[8][9]. Rovaniemen lääkintähelikopterissa (FH51) on lääkärin sijaan ensihoitaja[8][9].
Seitsemäs tukikohta avattiin Seinäjoelle vuonna 2022[7]. Seinäjoen kopterin kyydissä kulkevat lentäjä, lääkäri sekä ensihoitaja[7].
Uusi tukikohta on päätetty perustaa Kouvolaan[10]. Ministerityöryhmän sijoituspäätös poikkesi työryhmän ehdotuksesta sijoittaa tukikohta Lappeenrantaan[11]. Kouvolan tukikohdan rakentaminen on viivästynyt, koska asian vaatimat selvitykset ovat kesken[12]. Kentälle on etsitty Kouvolasta uutta tonttia[13] samalla kun alkuperäistä sijoituspäätöstä yritettiin pyörtää Lappeenrannan hyväksi[14][15]. Maaliskuussa 2022 ministerityöryhmä päätti tukikohdan sijoittamisesta Kouvolan Uttiin, Utin lentoasemalle[16]. Helikopteritukikohdan rakentaminen on jumissa hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevan valituksen takia ja toiminta voi alkaa aikaisintaan vuoden 2025 syksyllä[17].
Finnhemsin kopterit kuljettavat harvoin potilaita. Helikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Potilas kuljetetaan sairaalaan yleensä ambulanssilla, joka on myös hälytetty kohteeseen.[18] Ensihoidon vastuulääkäri ja lääkäriyksikön vastuulääkäri antavat alueensa hätäkeskuksille ohjeet tilanteista, joissa lääkäriyksikkö tulee hälyttää. Hätäkeskuspäivystäjä tekee riskiarvion ja päättää hälyttämisestä. Tyypillisimpiä syitä lääkärihelikopterin hälyttämiseen ovat sydänpysäytykset, tajuttomuus, rintakipu tai liikenneonnettomuudet.[19]
Vuonna 2014 Finnhemsin lääkärihelikopterit vastaanottivat yhteensä 14 444 hälytystä.[20] Turun Sanomat uutisoi tammikuussa 2015, että noin 40 prosenttia lääkärihelikoptereiden hälytyksistä perutaan ennen kuin kopteri on ehtinyt kohteeseensa.[21] Finnhems ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat yhteistyössä hätäkeskusten kanssa täsmentäneet lääkärihelikopterin hälytysohjeita, jotta hälytysten perumiset vähenisivät.[22]
Yhtiön tukikohdat päivystävät ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Lääkäri, lentäjä ja hems-lentoavustaja ovat ympärivuorokautisesti välittömässä lähtövalmiudessa vuoden ympäri. Jokainen päivystysvuoro on erilainen. Päivystävä lääkäri vastaa lisäksi erityisvastuualueen ambulanssien ensihoitajien konsultaatiopyyntöihin. Vuoden 2013 aikana tukikohtien lääkärit vastasivat yhteensä noin 20 000 konsultaatiopuheluun. Konsultaatiopuheluiden avulla vältytään turhilta kuljetuksilta ja potilaiden saama välitön hoito on täsmällisempää.[23]
Finnhemsin mukaan lääkärihelikopteripalvelu on keskeinen osa valtakunnallista ensihoitoa. Kun kyseessä on vakava loukkaantuminen, äkillinen elottomuus tai vakava sairauskohtaus, hengen pelastaminen voi olla minuuteista kiinni. Ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito on saatava paikalle mahdollisimman pian, ja näissä tilanteissa lääkärihelikopterin nopeus tuo yhtiön mukaan ratkaisevan aikahyödyn.[20]
Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut lääkärihelikopteritoiminnan olevan ensihoidon valtakunnallinen kärkihanke: yliopistolliset sairaanhoitopiirit tukeutuvat lääkärihelikopteritoimintaan järjestäessään toimialueillaan ensihoitopalvelua.[20]
Historiaa
Suomessa lääkärihelikopteritoiminta alkoi vuonna 1992 hyväntekeväisyyden varassa toimineen Lääkärihelikopterin tuki ry:n ts. Medi-Heli ry:n kautta[9].
Finnhems aloitti lääkärihelikopteritoiminnan vuoden 2012 alussa. Yhtiön alkuvaiheen rahoitus tuli valtiolta erillismäärärahana.[25] Kaavailujen mukaan rahoitus siirtyy vuoden 2017 jälkeen suoraan kunnille, niin että kopteritoiminnan kulut sisältyvät kuntien valtiolta saamaan rahoitukseen mutta niitä ei enää korvamerkitä.[26]
Lääkärihelikoptereiden toiminta-alueet ovat laajentuneet vuoden 2015 aikana uusien EC145-kopterimallien ansiosta Oulun, Kuopion ja Rovaniemen alueilla. Kesällä 2014 yksiköt kohtasivat potilaita 177 kunnassa ja kesällä 2015 193 kunnassa.[22]
Vuonna 2020 Finnhems siirtyi viideltä sairaanhoitopiiriltä valtion omistuksen.[3]
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 2019 toimeksiannon selvittää lääkärihelikopteritoimintaa ensihoidossa. Selvityksen teki asiantuntija Jyri Lilja.[27]
Syksyllä 2020 Finnhems osti helikopteriyhtiön, jolta se oli ostanut lentopalveluita Etelä-Suomessa. Skärgårdhavets Helikoptertjänstin (SHT) myi Finnhemsille ahvenanmaalainen Wiklöf Holding, jonka omistaja on liikemies Anders Wiklöf.[28] Skärgårdshavets Helikoptertjänst toimii nykyään nimellä Finnhems Lentopalvelut Oy[6].