Vantaa

Alavaa rannikkoseutua

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Sen pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,35 km², josta 238,38 km² on maata ja 1,97 km² sisävesialueita.^[1] Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Vuosaaren mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa.^[14] Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, kunnes vuonna 2009 ”Västerkullan kiila” ranta-alueineen liitettiin Helsinkiin yhdessä osan Sipoota kanssa.^[15][16] Vantaasta tuli tuolloin muodollisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin ”sisämaakaupunki” Tampereen jälkeen.^lähde?

Vantaalla on järviä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella. Vantaan länsirajalla Petikossa on vielä osa pienestä Odilammesta Vihdintien pohjoispuolella. Sipoonkorven kansallispuiston järvistä Vantaalle sijoittuvat Bisajärvi ja pääosa Gumböle träskistä. Hiekkakuoppiin muodostuneita lampia ovat muun muassa uimapaikaksi kunnostettu Vetokannas Vantaanlaaksossa sekä Vaaralan Vaaralanlammet.^[17]

Vantaan itäisimmät asuinalueet, Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuinalueisiin. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella.^[18]

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren^{päivitettävä} kupeesta alkunsa saava pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vantaan korkeimmat kukkulat ovat kuitenkin osin keinotekoisesti kasvatettuja täyttömäkiä: Petikonhuippu Petikossa (runsas 96 m; saattaa valmistuessaan kohota noin 120 metriin) ja Kulokukkula Korsossa (yli 93 metriä, huippua suunnitellaan nostettavaksi täyttömailla noin 105 metriin).^[19][20]

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.^lähde?

Kasvillisuus

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen ja se edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan eteläboreaalisen ja Lounais-Suomea luonnehtivan hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu- ja lehtimetsien välillä, ja siellä kasvaa luonnostaan metsäpuina havupuiden seassa esimerkiksi tammea ja jalavaa. Vantaata halkovat jokilaaksot savikkoineen ovat olleet aiemmin täynnä reheviä lehtoja, mutta nykyisin suurelta osin viljelysmaata. Kuitenkin vielä paikoin niiden reunoilta alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Mätäojan varrella on säästynyt edustavia tervaleppäluhtia, joissa tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Vantaalla yleisin metsäkasvillisuustyyppi on kuusta ja koivua kasvava mustikkatyypin tuore kangas, sen sijaan kuivat kankaat sijoittuvat vain karuille ja kallioisille seuduille. Toiseksi yleisin metsätyyppi on tuoreen kankaan kaltainen, mutta sitä rehevämpi lehtomainen kangas. Sen aluskasvillisuutta luonnehtivat mustikan lisäksi käenkaali, sudenmarja ja hiirenporras, sekä paikoin valkovuokko. Reheviä lehtoja kasvaa näiden kahden vallitsevan metsätyypin seassa siellä täällä mosaiikkimaisesti, ja niissä tavataan yleisesti eteläisiä lehtolajeja, kuten sinivuokkoa. Vantaalla lehtojen kirjo on valtava, vaihdellen kosteista varjoisista kuusivaltaisista kotkansiipilehdoista, sinivuokkoa ja pähkinäpensasta kasvaviin kuiviin lehtoihin ja jalopuulehtoihin. Keväisin toukokuun ensimmäisillä viikoilla lähes kaikissa lehdoissa, ja lehtomaisissa metsissä kukkivat valkovuokot hyvin silmiinpistävästi, mikä on ominainen piirre Lounais- ja Etelä-Suomen metsäkasvillisuudelle. Tammistossa sijaitsee monisatavuotinen tammilehto, ja Tammiston metsäalueen on katsottu olevan pääkaupunkiseudun ainoa luonnonvarainen tammimetsä. Metsä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1946.^[21]

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta Vantaalla on 12,41 neliökilometriä (noin 5 % kaupungin pinta-alasta).^[22] Vantaan ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1946 Tammistoon. Vantaan luonnonsuojelualueilla elää kaksi erityisesti suojeltua lajia, kovakuoriaislaji halavasepikkä ja kämmekkälaji sääskenvalkku.^[23]

Ilmasto

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena.

Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on vuosien 1981–2010 mittaustietoihin pohjautuvan hila-aineiston perusteella noin −5,8 astetta.^[24] Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeasti. Huhtikuun keskilämpötila on samalta jaksolta +4,0 astetta ja toukokuun 10,5 astetta. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin pitkäaikainen keskilämpötila on +17,7 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on +15,7 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on vertailujaksolla ollut +14,7 astetta.^[24] Hellepäiviä kertyy Vantaalla keskimäärin 17, ja näistä keskimäärin yli puolet heinäkuussa. Satunnaisina vuosina hellettä voi esiintyä jopa syyskuussa. Kesän ukkoskausi on Vantaalla hyvin lyhyt ja vaihteleva: se alkaa tyypillisesti juhannuksen tienoilla, ja loppuu elokuun puolessa välissä, huipun ollessa heinäkuun viimeisellä viikolla.

Lämpötilojen aleneminen syksyisin on keskimäärin kevään nousua hitaampaa. Vuorokauden keskimääräinen lämpötila marraskuussa on +0,3 astetta ja joulukuussa −3,3 astetta.^[24] Syksyisin ja alkutalvesta Vantaan yli liikkuu useita Atlantilta itään matkaavia myrskymatalapaineita. Sijainti Golfvirran lämmittämässä Fennoskandiassa ja Suomenlahden rannikon tuntumassa tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden selvästi keskimääräistä lauhkeamman alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopusta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10–15 ja niitä esiintyy toukokuusta elokuulle. Vantaan säähavaintoasemien mittaushistorian alin lämpötila −37,7 °C mitattiin Tammistossa 31.1.1967^[25] ja ylin lämpötila 33,7 °C Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28.7.2010.^[26]

Keväät ovat sademäärältään huomattavasti syksyjä niukempia. Helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa sataa kuukausittain vain 30–40 millimetriä. Kesällä sää muuttuu sateisemmaksi, ja heinä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa sataa keskimäärin luokkaa 60–80 millimetriä kuukaudessa. Vuosivaihtelu on suurta: loppuvuoden kuukausina esiintyy toisinaan niin alle 20 millimetrin jääviä kuin yli 200 millimetriin nousevia kuukausisademääriä. Harppaus kuivempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaan vuosisademäärä on vedeksi muunnettuna keskimäärin 682,9 millimetriä.^[27]

Pääartikkeli: Vantaan historia

Vantaan Brunabergetistä on löytynyt suorakaiteen muotoisen asumuksen jäänteet, jotka on ajoitettu 6700–6500-luvuille eaa. Asumus sijaitsi silloin merenrannalla Keravanjoen suun lähistössä. Kymmeniä vuosia käytössä ollut asumus oli käytössä ilmeisesti talvisaikaan.^[28] Jönsaksenista on löytynyt laaja mesoliittisen kivikauden kalmistollinen asuinpaikka, joka oli sijainnut merenlahden suussa.^[28] Vantaalla kivikaudella asuneet ihmiset hakivat ravintonsa pääasiassa mereltä. Hylkeet olivat tärkeä saaliseläin, mutta Jokiniemen neoliittisen kivikauden asuinpaikan runsaiden asuinpaikkalöytöjen joukossa on muun muassa jäänteitä pyöriäisestä.^[29] Samalta ajalta ovat peräisin myös Hakkilan Stenkullasta on löydetyt kiinteiden asumusten jäänteet.^[30]

Rautakauden historiaa Vantaalla ei tunneta kovin tarkasti^[31], mutta sen lopulla Uudenmaan alue oli harvaan asuttua Hämeen takamaata^[32]. Vantaan tutkituin rautakautinen asuinpaikka sijaitsee samassa paikassa kuin aiemmat Jönsaksen ja Palmun kivikautiset asuinpaikat. Näistä paikoista on löytynyt Morbyn keramiikkaa, ja Jönsaksesta myös rautakuonaa. Jönsaksessa on tutkittu myös rautakaudelle ajoittuvia tulisijoja.^[33] Länsisalmen Gubbackasta on löytynyt asutuksen jäänteitä 900-luvulta lähtien^[34] sekä pajan jäänteitä 1100- ja 1200-lukujen vaihteesta.^[35]

Vantaan alueella ammoin olleista kylistä kertovat maaperän siitepölyanalyysissa näkyvä maanviljelyn kiinteytyminen sekä nimistötutkimuksen ja historiallisen asiakirjalähteiden pohjalta tehtävä takautuva päättely. Suomalaisasutus on Saulo Kepsun mukaan syntynyt Hämeestä käsin Helsingin ja Vantaan seudulle 1000–1300-luvulla, mahdollisesti jo aiemmin. Hämäläisillä oli seudulla kalastuspaikkoja ja muita nautintamaita.^[36]

Ruotsalaisten hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä tekemän niin sanotun toisen ristiretken jälkeen ruotsalainen kolonisaatio ulottui myös Vantaalle muun Uudenmaan kolonisaation yhteydessä. Ruotsalaiset nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Varhaisin tämän vesistön muodossa Helsingaa mainitseva asiakirja on kuningas Maunu Eerikinpojan kirje 15. toukokuuta 1351, jossa kuningas lahjoitti kalastusoikeudet Helsinginjoen koskiin virolaisen Padisen sisterssiläisluostarille. Samaa päivämäärää juhlistetaan nykyisin Vantaa-päivänä.

Pitkään luultiin myös, että varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidettiin pitäjän synnyinvuotena aina vuoteen 2018 saakka. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vantaasta on kuitenkin nykytietämyksen valossa kuningas Maunu Eerikinpojan Västeråsissa 14. syyskuuta vuonna 1331 antama asiakirja, joka koskee piispankymmenysten suorittamista, jolla vaadittiin jokaiselta 7 vuotta täyttäneeltä asukkaalta naula voita piispalle annettavaksi.^[37]

Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge) sai siis nimensä Helsinginjoen mukaan. Sama joki, tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors (Helsingin­koski), on antanut nimensä myös pitäjän alueelta lohkaistulle, vuonna 1550 perustetulle Helsingille (ruots. Helsingfors).

Helsinginjoen yläjuoksun varrella, erityisesti nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat samaa jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan.^[38] Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on ennen Vantaan kauppalan perustamista ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kyläkunta, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.^[39]

Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1370–1390-lukujen aikana. Ensimmäisen kerran pitäjän kirkkoherra mainitaan asiakirjoissa vuonna 1395. Helsingin pitäjän Pyhälle Laurentiuksen kirkko mainitaan vuonna 1401, kun Rekolan rälssi lahjoitti kirkolle yhden veromarkan arvoisen alan Rekolasta sielumessujen järjestämiseksi lahjoittajien ja heidän perheensä parhaaksi. Virolaisluostarin oikeudet siirtyivät niiden loputtua vuonna 1428 Turun piispanistuimelle. Kaupalla vaurastuneen pitäjän vanha puinen, Suuren rantatien ja rannikolta Hämeen linnaan johtavan Hämeentien äärellä sijainnut kirkkorakennus korvattiin kivikirkolla. Nykyinen Pyhän Laurin kirkko valmistui vuoteen 1460 mennessä.^[40] Ruotsalaisten maahanmuutto jatkui niin, että 1500-luvulle tullessa he muodostivat jo enemmistön koko Helsingin pitäjän väestöstä.^[36]

Vuonna 1865, kun kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaisesti perustettiin maalaiskunnat, Helsingin pitäjän viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta.^[41][42] Kunnan ruotsinkielisenä nimenä oli edelleen Helsinge (ilman landskommun-sanaa).^[41] Kun kunta yli sata vuotta myöhemmin aiottiin muuttaa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Vantaa tuli kauppalaksi vuoden 1972 ja kaupungiksi vuoden 1974 alussa.^[42]

Koko väestö

Vantaan asukasluku on 247 443 (31.12.2023).^[2]. Kaupungin asukkaista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vantaan väestöstä oli vuonna 2000 syntyperäisiä vantaalaisia 26,4 prosenttia, vuoden 2015 alussa osuus oli 27,5 %. Helsingissä syntyneiden osuus oli tuolloin laskenut 19,6 prosenttiin ja Espoossa syntyneitä on muutama prosentti väestöstä.^[43]

Vuoden 2017 lopussa Vantaan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 69 prosenttia.^[44] Väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut siis enintään perusasteen tutkinnon. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (31 %) alimman korkea-asteen oli suorittanut 9 %, alemman korkeakouluasteen 12 % ja ylemmän korkeakouluasteen 9 % väestöstä.

Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.^[45] Vantaalla on Suomen suurin osuus toimeentulotuen saajia. Lähes joka kymmenes asukas saa perustoimeentulotukea Vantaalla.^[46]

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden^[47], mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %).^lähde?

Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, ja niitä on noin 55 prosenttia kaikista talouksista^[48]. Vantaan väestöstä on 50,2 % naisia.^[49]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruotsinkieliset

Vantaa on ollut enemmistöltään suomenkielinen 1900-luvun alun jälkeen. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt vuosikymmenien ajan suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen myötä ruotsinkielisten osuus väestöstä on ollut jatkuvasti laskusuuntainen. Vuonna 1960 vantaalaisista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä ja vuonna 1980 viisi prosenttia. Vuonna 2022 ruotsinkielisiä asui Vantaalla 5 447 henkilöä eli 2,2 prosenttia kaupungin asukkaista. Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 5,5 % ja Espoossa 6,6 %. Vantaa on kuitenkin yhä virallisesti kaksikielinen, sillä kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, mikäli kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) suuruus on vähintään 8 % tai 3 000 asukasta.^[52] Väkilukuun suhteutettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista. Vuonna 2019 ruotsinkielisten osuus oli Vantaan kaupunginosista suurin Helsingin pitäjän kirkonkylässä (19,0 %), Sotungissa (16,6 %) ja Luhtaanmäellä (11,5 %).^[53]

Ulkomaalaistaustaiset

Vuonna 2022 Vantaalla asui 61 440 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 25,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 38 001 asukasta.^[54] Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui äidinkielenään 60 280 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, viro ja arabia.^[54] Vantaa-info on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Vantaan alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Vantaalla vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla Suomessa.^[55]

Vantaan väestö, syntyperä (2022)

Syntyperä	Asukasluku	Prosenttia
Suomi	181 379	74,7
Neuvostoliitto	9 714	4,0
Viro	9 649	4,0
Irak	4 076	1,7
Jugoslavia	3 400	1,4
Somalia	3 272	1,3
Vietnam	2 261	0,9
Afganistan	1 663	0,7
Intia	1 571	0,6
Turkki	1 479	0,6
Kiina	1 310	0,5
Filippiinit	1 077	0,4
Thaimaa	1 026	0,4
Syyria	982	0,4
Iran	937	0,4
Venäjä	936	0,4

Uskonto

Vuoden 2022 lopussa Vantaan asukkaista vähemmistö, 49,1 %, kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon, 1,1 % Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja 3,3 % muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Väestöstä 46,5 % ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut.^[56] Vantaan suomenkielisestä väestöstä luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2022 lopussa 64 prosenttia asukkaista.^[57]

Luterilaiset seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vantaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[58]:

• Hakunilan seurakunta
• Hämeenkylän seurakunta
• Korson seurakunta
• Rekolan seurakunta
• Tikkurilan seurakunta (ent. Helsingin pitäjän suomalainen seurakunta)
• Vantaankosken seurakunta (ent. Vantaan seurakunta)
• Vantaan ruotsalainen seurakunta (ruots. Vanda svenska församling; ent. Helsinge svenska församling)

Nämä seurakunnat muodostavat Vantaan seurakuntayhtymän (ruots. Vanda kyrkliga samfällighet).

Vuodesta 2016 lähtien Vantaalla on toiminut myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta.^[59]

Muut seurakunnat

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vantaan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[60] Tikkurilan ortodoksinen kirkko toimii Tikkurilan urheilupuiston vieressä Viertolassa.^[61][62]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vantaalla toimivat Myyrmäen helluntaiseurakunta, Vantaan Kotikirkko ja Vantaan Minttukirkko. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Vantaalla toimivat Credo-kirkko, Korson helluntaiseurakunta ja Seutulan Betania.^[63]

Suomen Vapaakirkon Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle Askistoon Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan.

Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Koivuhaassa. Vantaalla on kaksi Jehovan todistajien valtakunnansalia: Koivuhaassa ja Martinlaaksossa.

Taajamat

Vuoden 2020 lopussa Vantaalla oli 237 231 asukasta, joista 232 481 asui taajamissa, 551 haja-asutusalueilla ja 4 199:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vantaan taajama-aste on 99,8 %.^[64] Vantaan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:^[65]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vantaan keskuspaikka Tikkurila ja muut aluekeskukset eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,46 neliökilometriä. Klaukkalan taajama ulottuu pääosin Nurmijärven kunnan alueelle. Söderkullan taajama ulottuu pääosin Sipoon kunnan alueelle, kuuluen osin myös Helsingin kaupungin alueelle.

Pääartikkeli: Vantaan kaupunginjohtaja

Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtajat ja Vantaan kauppalan-/kaupunginjohtajat:

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan (väestö 31.12.2019).^[66]

Suuralueiden väkiluvut ja kaupunginosat avattavissa laatikoissa^[66]:

Terveydenhuolto

Vantaalla on seitsemän terveysasemaa. Useimmilla suuralueilla on oma terveysasemansa, joskin Aviapoliksen ja Kivistön suuralueita palvellaan viereisten suuralueiden terveysasemilta.^[67] Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaishoidosta ja yleensä vanhusten hoidosta.^[68]

Koulutus

Perusopetus

Vantaa tarjoaa monta mahdollisuutta perusopetuksen saralla, ja Vantaalla olikin keväällä 2016 yhteensä 44 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua.^[69][70] Kouluja on monen eri kokoisia, joista pienimpää edustaa ruotsinkielinen Helsingin pitäjän kyläkoulu Kyrkoby skola, joka on toiminut jo vuodesta 1837 samassa koulurakennuksessa.^[71] Suurimmat peruskoulut ovat puolestaan yli 800 oppilaan suomenkielisiä yhtenäiskouluja kuten Mikkolan ja Lehtikuusen koulu.^[72] Vantaan peruskoulut voidaan ryhmitellä suuralueiden mukaan kolmeen alueeseen:

Lukiot ja ammatillinen koulutus

Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen; joukossa on kaksi yli tuhannen oppilaan suurlukioita (Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Niiden lisäksi on Vantaan seudun steinerkoulu lukioineen, Sotungin etälukio ja Vantaan aikuislukio.^[73] Ammatillista koulutusta antavista oppilaitoksista suurimmat ovat Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos MERCURIA. Tämän lisäksi ammatillista koulutusta antavat Vantaalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskus sekä Työtehoseura ja Edupoli, joista kaksi viimeksi mainittua tarjoaa nuorten ja aikuisten ammattikoulutusta ja järjestää ammatillisia näyttökokeita.^[74] Erityisryhmille ammatillista koulutusta tarjoavat Keskuspuiston ja Kiipulan ammattiopiston Vantaan sivutoimipisteet. Myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto esimerkiksi Vantaan ammattiopisto Variassa).^[75]

Vantaalla toimii yhdeksän lukiota^[73][75]:

• Lumon lukio
• Martinlaakson lukio
• Sotungin lukio ja sen yhteydessä toimiva Sotungin etälukio
• Tikkurilan lukio ja sen yhteydessä toimiva Vantaan aikuislukio
• Vaskivuoren lukio
• Helsinge gymnasium
• Vantaan Steinerkoulun lukio

Korkeakoulutus

Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa.^[76]

Opistot

Vantaan aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan musiikkiopisto, Vantaan Sanataidekoulu sekä muutama yksityinen musiikkiopisto.

Koulutusta maahanmuuttajille

Suomen kieltä voi opiskella eri puolella Vantaata. Osa kursseista on ilmaisia ja osasta pitää maksaa kurssimaksu.^[77]

Kaupunginkirjastot

Vantaan kaupunginkirjastolla oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 12 toimipistettä ja 441 736 kirjaa.^[22] Pääkirjasto on Tikkurilassa.^[78]

Liikunta

Kaupungilla on muun muassa viisi uimahallia, useita kuntosaleja,^[79] neljä sisäurheiluhallia,^[80] kolme jalkapallohallia,^[81] noin 25 tenniskenttää,^[82] jäähallit Tikkurilassa (Trio Areena ja harjoitusjäähalli) sekä Myyrmäessä,^[83] talvisin kymmeniä jääkiekkokenttiä tai luistelualueita^[84], 16 valaistua kuntorataa^[85] ja 14 skeittipaikkaa^[86].

Vantaalla toimii lisäksi kolme golfkenttää. Keimolassa on kaksi 18-reikäistä kenttää, Hiekkaharjun liikuntapuistossa (Jokiniemen ja Havukosken kaupunginosissa) on 9-reikäinen golfkenttä ja Petikossa 9-reikäinen golfkenttä, joka laajennetaan vuonna 2018 18-reikäiseksi kentäksi.^[87][88][89]

Vantaan kaupungin talous

Vantaa on viime vuosina tasapainottanut talouttaan vuonna 2012 hyväksytyn talous- ja velkaohjelman mukaisesti. Lainakannan kasvu saatiin taitettua valtuustokauden 2013–2017 loppuun mennessä. Vuonna 2016 kaupunki pystyi hieman lyhentämään yli miljardiin euroon noussutta lainakantaa.

Vantaan kuten koko kuntasektorin velkamäärän kasvu on tapahtunut käytännössä 2000-luvulla. Vantaan osalta velan kasvu kiihtyi, kun Kehäradan ja Kehä III:n suuret investoinnit osuivat vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneeseen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen.

Vantaalla on valtakunnallisesti katsoen korkea verotulopohja, mutta pääkaupunkiseudun vertailussa verotulot ovat Espoota ja Helsinkiä matalammat. Valtionosuusjärjestelmä sekä sen valtakunnalliseen vertailuun perustuva verotulotasaus on nähty ongelmallisina pääkaupunkiseudun kaupunkien erityishaasteiden sekä jatkuvan voimakkaan kasvun vuoksi.

Vantaan kunnallisveroprosentti on 19,00, mikä on selvästi alle koko maan keskiarvon ja suurten kaupunkien alhaisimpia^[90]. Kunnallisveroprosenttia on Vantaalla nostettu viimeksi vuodelle 2010. Valtio on nostanut kiinteistöveroprosenttien alarajoja lainsäädännön kautta.

Suurten kaupunkien talouden tunnuslukujen vertailuissa Vantaan asema on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Kuntakonserneja ja erityyppisiä investointien rahoitustapoja tarkastellen kaupunkien lainamäärien vertailut tasoittuvat^[90]. 2000-luvun alkupuolella yli puolet koko kaupungin veloista koostui kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (VAV Asunnot Oy). Toisaalta kaupunki ajautui kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvun alkupuolella.^[91]

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI-, kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.^lähde?

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaalla oli vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.^{[92]selvennä}

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

• Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
• Kunta 16,1 % (14 368)
• Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
• Valtio 4,6 % (4 089)
• Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaati Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin ”takapihaksi”. Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi 1900-luvun, muun muassa vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Vuonna 2009 Helsinkiin liitetyn Sipoon Itäsalmen ja Västerkullan kiilan mukana Vantaa menetti meriyhteytensä muuttuen sisämaakaupungiksi.

Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla

• Aaro Forsman, teetalo
• Atea Finland Oy, tietotekniikkatuotteet, -ratkaisut ja -palvelut
• Boreo, monialayritys
• Cramo, rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
• Fazer, makeisten valmistusta Vantaalla (kotipaikka Helsingissä)
• Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
• Finnair, lentomatkustus ja -rahti (pääkenttä ja -konttori Helsinki-Vantaa, kotipaikka Helsinki)
• Ilmailuhallinto, kansallinen ilmailuviranomainen
• Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
• Laattapiste, kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen laatat, hanat ja muut tarvikkeet sekä asennuspalvelut
• Lite-On Mobile, elektroniikan komponenttien valmistus
• Marioff, tulipalojen sammutustekniikka
• Metsähallitus, valtion maa- ja vesialueiden hoito ja käyttö
• Metsäntutkimuslaitos, metsäntutkimus
• Nordqvist, teetalo
• Okmetic, piikiekkojen valmistus
• Onninen Oy, sähkö-, LVI- ja kylmäalan tuotteita sekä materiaaleja
• Paroc, eristevalmistaja
• Pekkaniska, nosturialan yritys
• Pöyry, konsultointi- ja suunnitteluyritys
• R-kioski Oy, kioskikauppa
• Suomen Rahapaja Oy, rahojen valmistus ja myynti
• Kosan Gas Finland Oy, kaasukauppa (Suomen pääkonttori)
• Suunto, urheiluinstrumentit
• Tamro, tukkukauppa
• Teboil, polttoaineiden kauppa
• Tikkurila Oyj, maalien valmistus ja jakelu
• Tuomioistuinvirasto, tuomioistuinlaitosta palveleva keskusvirasto
• Uponor Oyj, talotekniikan lämmitys- ja putkijärjestelmien toimittaja
• Vaisala, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
• Vantaan Energia, Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
• VAV Asunnot Oy, Vantaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama yleishyödyllinen asuntoyhtiö

Lentoliikenne

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Vuonna 2017 sen matkustajamäärä oli 18,9 miljoonaa.^[93] Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa.^[94] Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Rautatieliikenne

Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata ja sen jatke Kehärata, jotka kulkevat Myyrmäestä Länsi-Vantaalta Vantaankosken, Kivistön ja Lentoaseman kautta Tikkurilaan. Rautatieasemia on 14 ja niillä pysähtyvät lähijunat. Lisäksi kaikki pääradan kautta kulkevat kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on vaihtoyhteys lentoasemalle kulkeviin lähijuniin.

Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Kehäradan asemia ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Pääradan asemat ovat Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Kesällä 2015 valmistui Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.^[95] Kehäradan valmistuminen kiihdyttää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi Vantaankosken alueella työpaikkamäärä on kaksinkertaistumassa. Alueelle haetaan suunnitteluideoita ideakilpailun avulla.^[96]

Raitiovaunuliikenne

16. joulukuuta 2019 Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi pikaraitiovaunuliikenteen jatkosuunnitelmiin 400 miljoonaa euroa äänin 45–22.^[97] Suunnitteilla oleva reitti johtaa Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle.^[98]

Tieliikenne

Vantaan läpi kulkee neljä moottoritietä: maakunnallinen Tuusulanväylä sekä valtakunnalliset Hämeenlinnan-, Lahden- ja Porvoonväylä. Myös Kehä III ja Vihdintie kulkevat Vantaan läpi. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle kulkevia pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela, Martinlaakso ja Keimolanportti, Tuusulanväylälle Tammisto sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille Vantaanportti ja Ilmakehä. Tuupakka Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. Lahden ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta Porvoon ja Kotkan suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

Liikennemelu

Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden, rautateiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Meluselvityksen mukaan yli 77 000 vantaalaista asuu yli 55 dB:n melualueella. Vantaalla tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Noin 7 000 vantaalaista asuu lentoliikenteen melualueella ja noin 9 000 vantaalaista asuu rautatieliikenteen melualueella.^[99]

Vantaalla on yleisurheilukenttiä muun muassa Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Trio Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura.^[100] Jalkapallossa Myyrmäen jalkapallostadionilla kotipelinsä isännöinyt PK-35 Vantaa pelasi kaudella 2015 Veikkausliigassa,^[101][102] ja seuran naisten joukkue on voittanut viime vuosina useita Suomen mestaruuksia.^[101][103] Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa.^[100]

Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Käsipallossa Atlas ja amerikkalaisessa jalkapallossa TAFT ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan. Vantaan maraton on järjestetty vuodesta 1994 Tikkurilan urheilupuiston ympäristössä.^[104]

Urheiluseuroja

^[100]

• Amerikkalainen jalkapallo: TAFT
• Jalkapallo: PK-35 Vantaa, Allianssi Vantaa, TiPS, AC Vantaa, VJS, KOPSE, KoiPS, Itä-Hakkilan Kilpa, Keimolan Kaiku
• Jääkiekko: EVU, Kiekko-Vantaa
• Koripallo: Pussihukat, Rekolan Urheilijat
• Käsipallo: Atlas
• Lentopallo: Korson Kaiku, Korson Veto
• Salibandy: HaKi, Korson Kaiku, M-Team, SB Vantaa, Tikkurilan Tiikerit, VFT
• Uinti: Vanders
• Yleisurheilu: KU-58, Vantaan Salamat

Vantaan kulttuuripalkinto

Vantaan kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 1976.^[105]

Päätöksen Vantaan kulttuuripalkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus. Palkinnon suuruus on 10 000 € (2015). Palkinnonsaajia ovat olleet muun muassa jazzmuusikko Juhani Aaltonen, muusikot Maarit ja Sami Hurmerinta, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, elokuvaohjaaja Matti Kassila, arkkitehti Alpo Halme, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila yhdessä puolisonsa, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa, näyttelijä Lasse Pöysti, tanssiteatteri Raatikko, viihdetaiteilija Virve Rosti, kirjailija Alpo Ruuth, oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja Vantaan lapsibaletti.^[105]

Vantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa.^[106][107] Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan, vuonna 1862 valmistuneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990.^[108] Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

Symbolit

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.^[42][109]

Tiedekeskus Heureka

Huhtikuussa 1989 avattu Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”

Tapahtumat

Ankkarock oli jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestetty rock-festivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja järjestettiin sen jälkeen vuosittain. Viimeinen Ankkarock juhlittiin vuonna 2010.

Louhela Jam on vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rock-festivaali Vantaalla. Yksipäiväinen maksuton tapahtuma järjestetään Louhelan ja Martinlaakson välisessä Jokiuomanpuistossa kesäkuussa aina koulujen päättymisen jälkeisenä sunnuntaina.^[110]

Uudempaa vantaalaista kesäfestivaaliperinnettä edustaa vuodesta 2014 lähtien heinäkuun loppupuolen viikonloppuna Hiekkaharjun urheilukentällä järjestetty Tikkurila Festivaali.^[111][112]

Vantaan barokki -musiikkitapahtuma järjestettiin kuutenatoista kesänä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 perustettiin Vantaan musiikkijuhlat, joka jatkaa Vantaan barokin perinnettä ainakin siinä mielessä, että sekin painottaa vanhaa musiikkia. Uuden festivaalin kattama ajanjakso on kuitenkin laajempi, ja taiteellisen johtaja Markku Luolajan-Mikkolan mukaan siellä keskitytään ennemmin periodisoittimiin kuin mihinkään tiettyyn aikakauteen.^[113]

Herättäjäjuhlat järjestettiin Vantaalla vuonna 2016.^[114]

Konserttitalo Martinus

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut kulttuuritalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 444 henkilölle, joista kuusi on invalidipaikkoja^[115]. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Nick Davies'in johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.^[116]

Myyrmäkitalo

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo Artsi ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä

^lähde?

Ruokakulttuuri

Vantaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohilaatikko, lohikeitto ja lohitäytteinen vol-au-vent.^[120]

Vantaan suosituin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (318 699 kävijää vuonna 2011).^[22] Muita nähtävyyksiä ovat:

• Helsingin pitäjän kirkonkylä^[22] ja Vantaan Pyhän Laurin kirkko (1460)
• Helsinki-Vantaan lentoasema (1952)
• Hotelli Vantaa ja sen viihderavintola Tulisuudelma^[22][121]
• Kuusijärven ulkoilukeskus^[22][122] ja Sipoonkorven kansallispuisto
• Myyrmäen kirkko (Juha Leiviskä, 1984)
• Seutulan kappeli
• Sotungin kylä^[22]
• Suomen ilmailumuseo^[22][123]
• Teatteri Vantaa
• Vantaan kaupunginmuseo^[22] (Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa)
• Vantaan taidemuseo Artsi^[22] (Myyrmäkitalossa)
• Vantaankoski ja Kuninkaantie^[22]
• Viihdekeskus Flamingo ja Kauppakeskus Jumbo^[22]

Vantaalla on 10 ystävyyskaupunkia^[124]:

• Vantaan nuorisovaltuusto
• Luettelo tunnetuista vantaalaisista
• Luettelo Vantaan julkisista taideteoksista

• Vantaan väestö 2014/2015. Vantaan kaupunki, 2015. ISBN 978-952-443-499-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.1.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
• Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4.

Viitteet

• Leskinen, Sirpa & Pesonen, Petro: Vantaan esihistoria. Vantaa: Vantaan kaupunki, 2008. ISBN 978-952-443-255-9.
• Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko & Metsätähti Oy: Vantaan luonto. Kasvit. Vantaan kaupunki, 1996. ISBN 951-8959-47-1

• Vantaan kaupungin kotisivut
• Vantaan väestö 2014/2015 (PDF) 2015. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 28.8.2021. Viitattu 8.1.2016.
• Vantaan avainluvut Tilastokeskus.
• Vantaa-kanava
• Helsingin seudun liikenne (Arkistoitu – Internet Archive)
• Vantaan sää