Gabriel García Márquez

kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti

Gabriel José de la Concordia García Márquez (6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia[1]17. huhtikuuta 2014[2] México, Meksiko[3][4]) oli kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän asui pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. Latinalaisessa Amerikassa García Márquez tunnettiin lempinimellä ”Gabo”. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982.

Gabriel García Márquez
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1927
Aracataca, Kolumbia
Kuollut17. huhtikuuta 2014 (87 vuotta)
México, Meksiko
Kansalaisuuskolumbialainen
Ammattikirjailija, toimittaja
Kirjailija
Aikakausi1955–2004
Tyylilajitmaaginen realismi
PääteoksetSadan vuoden yksinäisyys (1967)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Nobelin kirjallisuuspalkinto 1982 Nobel-palkinto

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

García Márquezin pääteos on 1967 ilmestynyt Sadan vuoden yksinäisyys. Kirja sijoittuu kuvitteelliseen Macondon kylään Kolumbiassa. Romaani on yksi niin sanotun maagisen realismin tunnetuimmista edustajista. Se on käännetty 35 kielelle, ja sitä on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta.

Elämä

García Márquez syntyi vuonna 1927 Aracatacan kunnassa Kolumbiassa. Hänen isänsä oli lennättimenhoitaja Gabriel Eligio García ja äitinsä hienostoperheen tytär Luisa Santiaga Márquez Iguaran.[5]

García Márquez vietti lapsuutensa äidin vanhempien kartanossa. Hänen sukulaistensa joukossa oli mielikuvituksellisia tarinankertojia, jotka kertoivat historiasta, ihmeellisistä tapahtumista ja legendoista.

García Márquez opiskeli aluksi lakia. Kirjoittaminen oli hänestä kuitenkin kiinnostavampaa, ja niinpä hän keskeytti lakiopinnot ja alkoi työskennellä sanomalehtitoimittajana.[6] Lehtityö vei García Márquezin Eurooppaan. Palattuaan hän meni naimisiin Mercedes Barcha Pardon kanssa.[5]

García Márquez oli poliittisesti vasemmalla. Hän ystävystyi Fidel Castron kanssa ja vietti pitkiä aikoja Havannassa.[7] Tätä ystävyyttä on analysoitu teoksessa Gabo and Fidel: Portrait of a Friendship. García Márquezin mukaan heidän keskustelunsa ovat liittyneet kirjallisiin aiheisiin, eivät niinkään politiikkaan.

Aiemmin hyvät ystävykset García Márquez ja Mario Vargas Llosa riitaantuivat tuntemattomasta syystä tammikuussa 1976. Vargas Llosa löi García Márquezia, eivätkä kirjailijat olleet enää puheväleissä.[7]

García Márquezin muistelmien ensimmäinen osa Elää kertoakseen julkaistiin 2002. Muistelmien loppuosaa ei ilmestynyt kirjailijan sairastumisen vuoksi.[8]

García Márquez kuoli kotonaan Méxicossa 17. huhtikuuta 2014.[2][3][4]

Suurin osa García Márquezin kaunokirjallisesta tuotannosta on julkaistu suomeksi. Suomentajia ovat olleet lähinnä Pentti Saaritsa, Matti Brotherus ja Matti Rossi.

Teokset

Romaanit ja pienoisromaanit

García Márquez jakamassa omistuskirjoituksia Sadan vuoden yksinäisyyteen Havannassa Kuubassa.
  • Rojumyrsky. (La hojarasca, 1955.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18953-7.
  • Kukapa everstille kirjoittaisi. (El coronel no tiene quien le escriba, 1961.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Porvoo Helsinki: WSOY, 1970. – 2. painos 1982. ISBN 951-0-02561-5.
  • Mamá Granden hautajaiset. Kahdeksan kertomusta. (Los funerales de la Mamá Grande, 1962.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10766-2.
  • Pelon hetki. (La mala hora, 1962.) Vuonna 1966 ilmestyneestä tekijän autorisoimasta laitoksesta suomentanut Pentti Saaritsa. Porvoo Helsinki: WSOY, 1972 (3. painos 1982). ISBN 951-0-00576-2.
  • Sadan vuoden yksinäisyys. (Cien años de soledad, 1967.) Suomentanut Matti Rossi. Helsinki: WSOY, 1971. – 22. painos 2004. ISBN 951-0-20868-X.
  • Monólogo de Isabel viendo llover en Macondo (1968)
  • Surullinen ja uskomaton tarina. Seitsemän kertomusta. (La increíble y triste historia de la cándida Eréndira y de su abuela desalmada, 1972.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06398-3.
  • Patriarkan syksy. (El otoño del patriarca, 1975.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13274-8.
  • Kuulutetun kuoleman kronikka. (Cronica de una muerte anunciada, 1981.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11170-8.
  • Rakkautta koleran aikaan. (El amor en los tiempos del cólera, 1985.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14655-2.
  • Kenraalin labyrintti. (El general en su laberinto, 1989.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16549-2.
  • Oudot vaeltajat. Kaksitoista kertomusta. (Doce cuentos peregrinos, 1989.) Suomentaneet Matti Brotherus, Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19614-2.
  • Rakkaudesta ja muista riivaajista. (Del amor y otros demonios, 1994.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20515-X.
  • Muistojeni ilottomat huorat. (Memoria de mis putas tristes, 1994.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31186-3.

Muita teoksia

  • Haaksirikkoisen tarina. (Relato de un náufrago, julkaistu sanomalehdessä useissa osissa 1955, yhtenä teoksena 1970.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12279-3.
  • Ihmisen ääni. Keskusteluja Plinio Apuleyo Mendozan kanssa. (El olor de la guayaba. Conversaciones con Plinio Apuleyo Mendoza, 1983.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11887-7.
  • Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä. (La aventura de Miguel Littín clandestino en Chile, 1986.) Suomentanut Sulamit Hirvas. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14756-7.
  • Uutinen ihmisryöstöstä. (Noticia de un secuestro, 1996.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22140-6.
  • Elää kertoakseen. (Vivir para contarla, 2002.) Suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-29368-7.

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Aarnio, Ritva & Loivamaa, Ismo (toim.): Ulkomaisia nykykertojia 1. Helsinki: BTJ, 1998. ISBN 951-692-437-9.

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: