Gregorius V
Gregorius V, syntymänimeltään Kärntenin Bruno, (noin 972–999) oli paavina 3. toukokuuta 996 – helmi-maaliskuulle 999.[1] Hän oli keisari Otto I Suuren pojanpojanpoika, ja nousi paaviksi jo kaksikymmentäneljävuotiaana. Gregorius V oli ensimmäinen saksalaissyntyinen paavi. (Toisinaan kyllä ostrogootti Bonifacius II lasketaan myös saksalaiseksi.)
| Gregorius V | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kärntenin Bruno |
| Syntynyt | n. 972 Stainach-Pürgg |
| Kuollut | 18. helmikuuta 999 Rooma |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 3. toukokuuta 996 |
| Paavius päättyi | 18. helmikuuta 999 |
| Edeltäjä | Johannes XV |
| Seuraaja | Sylvester II |
Poliittisesti Gregorius toimi johdonmukaisesti keisarin edustajana Roomassa ja antoi monia erityisoikeuksia Pyhän Roomalaisen keisarikunnan luostareille. Yksi hänen ensimmäisistä virkatoimistaan oli keisari Otto III:n kruunaaminen.
Gregoriuksen aikana vaikutti vastapaavi Johannes XVI, jota suosi ennen kaikkea Crescentius II ja roomalainen ylimystö, joka niskuroi Gregorius V:n pikkuserkkua, keisari Otto II:ta vastaan.
Lähteet
- Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.
Viitteet
 | Edeltäjä: Johannes XV | Paavi | Seuraaja: Sylvester II |