Guy Verhofstadt
Guy Maurice Marie Louise Verhofstadt (
kuuntele ääntämys (ohje), s. 11. huhtikuuta 1953, Dendermonde) on belgialainen liberaalipoliitikko (Open Vld), Belgian entinen pääministeri ja Gentin entinen kaupunginvaltuutettu.
| Guy Verhofstadt | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Verhofstadt vuonna 2021 | |
| Belgian pääministeri | |
12.7.1999–20.3.2008 | |
| Monarkki | Albert II |
| Varapääministeri | Laurette Onkelinx Didier Reynders |
| Edeltäjä | Jean-Luc Dehaene |
| Seuraaja | Yves Leterme |
| Euroopan parlamentin jäsen | |
14.7.2009– | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. huhtikuuta 1953 Dendermonde, Belgia |
| Kansalaisuus | belgialainen |
| Ammatti | poliitikko |
| Puoliso | Dominique Verkinderen |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Belgia: Open Vld EU: ALDE |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
| www.guyverhofstadt.eu | |
Tausta ja yksityiselämä
Verhofstadt on naimisissa laulaja Dominique Verkinderenin kanssa. Parilla on kaksi aikuista lasta.[1] Belgialainen yhteiskuntafilosofi Dirk Verhofstadt on Guyn nuorempi veli.[2]
Poliittinen ura
Lakitutkinnon suorittanut Guy Verhofstadt aloitti poliittisen uransa Willy De Clercqin avustajana 1977. De Clercq oli tuolloin PVV:n (Partij voor Vrijheid en Vooruitgang) puheenjohtaja. Verhofstadt tuli valituksi parlamenttiin 1985 ja pääsi saman tien myös Wilfried Martensin hallitukseen valtiovarainministeriksi ja varapääministeriksi. Verhofstadtin uudistusmieliset ajatukset taloudesta ja nuori ikä toivat hänelle liikanimen Baby-Thatcher. Vuonna 1991 hän yritti muodostaa ensimmäisen oman hallituksensa, mutta epäonnistui ja joutui oppositioon, jossa uudisti PVV-puolueen nykyiseksi VLD:ksi (Vlaamse Liberalen en Democraten).
Verhofstadtista tuli pääministeri ensimmäisen kerran 13. kesäkuuta 1999 pidettyjen liittovaltion parlamenttivaalien seurauksena. Hänen hallitukseensa tulivat mukaan liberaalit, sosialistit ja vihreät. Tämä "sateenkaarihallitus" oli ensimmäinen laatuaan Belgiassa. Seuraavissa 18. toukokuuta 2003 pidetyissä vaaleissa vaalivoiton saivat sosialistit ja liberaalit, jotka myös muodostivat Verhofstadtin toisen hallituksen.
Verhofstadt oli Saksan liittokansleri Gerhard Schröderin suosikki Euroopan komission johtoon, mutta Angela Merkel sai tehtävään oman suosikkinsa José Manuel Barroson.[3]
10. kesäkuuta 2007 järjestettyjen vaalien jälkeen Verhofstadtin hallitus menetti enemmistönsä ja Verhofstadt jätti eronpyyntönsä kuninkaalle. Suurimmaksi puolueeksi nousi Yves Letermen johtama CD&V/N-VA-lista. Leterme ei kuitenkaan pystynyt muodostamaan hallitusta ja puolen vuoden pattitilanteen jälkeen kuningas Albert II nimitti Verhofstadtin väliaikaishallituksen johtoon.[4] Ilmoituksensa mukaan Guy Verhofstadt väistyi sivuun, kun kuningas nimitti vihdoin Letermen pääministeriksi 20. maaliskuuta 2008.
Pääministeriytensä jälkeen Verhofstadt on jatkanut poliitikon uraa Euroopan parlamentin jäsenenä, joksi hänet valittiin vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa. Hän toimii Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puheenjohtajana.[5]
Poliittisia kantoja
Euroopan nykyisistä poliitikoista hän on yksi voimakkaimmin federaalista Euroopan unionia kannattavia.lähde?
Vuonna 2017 Verhofstadt julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa hän ilmaisi tukevansa Emmanuel Macronia Ranskan presidentinvaaleissa.[6]
Kunnianosoituksia
Leopoldin ritarikunta (Belgia, 2008)
Kruunun ritarikunta (Belgia, 2007)
Dannebrogin ritarikunta (Tanska, 2002)
Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 2004)
Kunniaritarikunta (Kreikka, 2005)
Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1986)[7]
Norjan kuninkaallinen ansioritarikunta (Norja, 2003)
Puolan tasavallan ansioritarikunta (Puola, 2004)
Isabella Katolilaisen ritarikunta (Espanja, 2000)
Pohjantähden ritarikunta (Ruotsi, 2001)
_-_Commander_Grand_Cross_BAR.png){kind=small}
Lähde:[8]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guy Verhofstadt Wikimedia Commonsissa
 | Edeltäjä: Jean-Luc Dehaene | Belgian pääministeri 1999–2008 | Seuraaja: Yves Leterme |