Hertek Antšimaa-Toka
Hertek Antšimaa-Toka (tuvaksi Анчимаа-Тока Хертек Амырбит уруу, Antšimaa-Toka Hertek Amyrbit uruu, 1. tammikuuta 1912 Baj-Taiga, Kiinan tasavalta – 4. marraskuuta 2008 Kyzyl, Tuva, Venäjä) oli tuvalainen, myöhemmin neuvostoliittolainen, poliitikko, joka toimi Tuvan kansantasavallan valtionpäämiehenä. Hän oli maailman historiallinen ensimmäinen nainen valtionpäämiehen virassa, joka on valittu virkaansa vaaleilla. Tämä kunnia on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä maan itsenäisyyttä eivät kuitenkaan tunnustaneet muut kuin Mongolia ja Neuvostoliitto.[1][2][3][4] Toinen henkilö, joka kilpailee Antšimaa-Tokan kanssa ensimmäisen valitun naisjohtajan tittelistä on Islannin presidentti Vigdís Finnbogadóttir.[3][5]
| Hertek Antšimaa-Toka | |
|---|---|
.svg){kind=small} Pienen huralin presidiumin puheenjohtaja | |
6.4.1940 – 11.10.1944 | |
| Edeltäjä | Ojun Polat |
| Seuraaja | virka lakkautettu |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1912 Baj-Taiga, Kiinan tasavalta |
| Kuollut | 4. marraskuuta 2008 (96 vuotta) Tuva, Venäjä |
| Kansalaisuus | tuvalainen neuvostoliittolainen |
| Puoliso | Saltšak Toka (1940–1973) |
| Tiedot | |
| Puolue | Tuvan kansan vallankumouksellinen puolue |
| Tutkinnot | Idän uurastajien kommunistinen yliopisto |
Tausta ja yksityiselämä
Antšimaa syntyi 1. tammikuuta 1912 köyhään talonpoikaisperheeseen Baj-Taigan kylässä, joka tuohon aikaan kuului Kiinan tasavaltaan. Antšimaan todellinen syntymäpäivä ei ole tiedossa, mutta sellaiseksi ilmoitetaan usein 1. tammikuuta, vaikka hänen tiedetään syntyneen talvella 1912.[1] Hänen isänsä ja vanhempi veljensä kuolivat tuhkarokkoon, kun Hertek oli vielä nuori. Huolimatta äitinsä lukutaidottomuudesta Hertek oppi lukemaan ja kirjoittamaan mongolian kieltä, minkä lisäksi hän myös opetteli kirjoittamaan tuvan kieltä, kun sille luotiin kirjallinen muoto 1930-luvulla.[6]
Vuonna 1940 Antšimaa meni naimisiin puolueen pääsihteerin, Saltšak Tokan kanssa. Pari oli naimisissa vuoteen 1973 saakka, jolloin Saltšak kuoli. Tämän jälkeen Antšimaa jäi pois politiikasta ja eli hiljaista elämää aina kuolemaansa saakka 4. marraskuuta 2008.[6]
Poliittinen ura
Antšimaa liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1930. Luku- ja kirjoitustaitoisena hän toimi kirjanpitäjänä. Puolueen paikallinen johtaja suositteli Antšimaalle Idän uurastajien kommunistista yliopistoa, jonne tämä lähti päivän mittaisen harkinnan jälkeen, vaikka ei ollut aikaisemmin jättänyt kyläänsä.[7]
Palattuaan Tuvaan vuonna 1935 Antšimaa toimi propagandapäällikkönä.[6] Hän keskittyi myös naisten aseman ja koulutustason parantamiseen kansantasavallassa.[3]
Vuonna 1940 Antšimaa nousi Tuvan kansantasavallan pienen huralin presidiumin puheenjohtajaksi. Hänen johdollaan Tuvan kansantasavalta asettui toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolelle avustamalla neuvostoliittolaisia joukkoja. Antšimaa toimi presidiumin puheenjohtajana aina vuoteen 1944 asti, jolloin Tuvasta tuli virallisesti osa Neuvostoliittoa.[3][8] Tämän jälkeen hän toimi Tuvan autonomisen alueen toimeenpanevan komitean varapuheenjohtajana sekä myöhemmin ministerineuvoston varapuheenjohtajana.[6]