Hiirenvesi

Järven pinta-ala on 1 300 hehtaaria eli 13 km². Se on 8,5 kilometriä pitkä ja 6,8 kilometriä leveä. Se on muodostunut Kaltimon voimalaitoksen patoaltaasta, joka on tulviessaan yhdistänyt järviä yhdeksi järveksi. Pielisjoen virtapaikat ovat yleisen tulkinnan mukaan jokea, mutta seisovat allasalueet ovat järviä. Tällainen järviallas alkaa Pajarinniemen kohdalla ja se loppuu Enon kohdalla olevan Kaltimon siltaan. Pajarinniemestä alkavaa järvenselkää kutsutaan Hiirenvedeksi. Se on 6,7 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Hiirenveden eteläpäässä siitä työntyy itään erillinen järviallas Joukiinen, joka on 3,3 kilometriä pitkä ja 3,0 kilometriä leveä. Kolmas järviallas alkaa Putaan- ja Häihänsaarista ja päättyy Enossa Pielisjoen ylittävän pengertien ja Kaltimon sillan kohdalla. Sitä osuutta kutsutaam Niskavedeksi ja se on 2,8 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä.^[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 46 miljoonaa m³ eli 0,046 km³. Järven keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys on 31 metriä. Järven vedenpinnan korkeus on 93,5 metriä mpy.^[1][2]

Järvessä on laskettu olevan 44 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 16 ha, mikä on noin 1,2 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista viisi on yli hehtaarin suurisia, 37 yli aarin ja loput kaksi ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Kokkosenvaaran ja Häihänniemen välissä sijaitsee puolet näistä saarista. Suurin on nimeltään Suurisaari, joka on 300 metriä pitkä. Muita nimettyjä saaria ovat Mökkisaari, Suursaari, Palosaari ja Halkosaari. Viidellä saarella on vapaa-ajan asuntoja. Joukiisessa sijaitsee kymmenen saarta. Suurimmat niistä ovat Iso Kiimasaari, Pienet Kiimasaaret, Juurikkasaaret ja Silkunsaari. Joukiisen lahdensuulla sijaitsevat vielä Kana- ja Kalliosaari. Niskaveden yläpuolella olevat Putaansaari ja kanavalla halkaistu Häihänsaari kuuluvat yhdeksän saaren kokonaisuuteen. Myös Niskavedessä on pieniä saaria.^[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 63 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 9 kilometriä. Rannat ovat metsämaata tai kosteikkoa ja peltomaata ei juurikaan ole. Rantojen lähiympäristöt ovat alavaa maata, mutta esimerkiksi Häihänvaara järven eteläosassa kohoaa 70 metriä järvenpintaa korkeammalle. Ainoa taajama tai kylä järven rannalla on Enon kirkonkylä. Enosta lähtee itäänpäin järven etelärantoja kiertävä seututie 514. Se ylittää Harpatinlahden pengertienä ja katkaisee lahdenperän omaksi vesialtaakseen. Järven länsirantoja seuraa kantatie 73, josta on yhdystie Kaltimon sillan yli Enoon.^[2][1][4]

Järvi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Oriveden–Pyhäselän alueessä (04.3) Pielisjoen yläosan alueeseen (04.34), jonka Kaltimon–Uimaharjun alueeseen (04.342) järvi kuuluu. ^[3]

Valuma-alue saa pääosan vedestänsä Pielisjoen reitin kautta, joka virtaa voimallisena Hiirenveden läpi. Myös Jäsys on yhteydessä Pielisjokeen leveällä salmella ja sen kautta virtaavat Koitereen reitin vedet. Suoraan Pielisjokeen laskee monen valuma-alueen vedet. Suoraan Hiirenveteen ei niistä satu yksikään. Aivan Hiirenveden pohjoispäähän siihen laskee Sirkanpuro, jolla on suurehko valuma-alue.^[3]

Hiirenveden lähialueella on 20 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Sammallampi (19 ha), joka laskee Joukiisen Juurikkalahteen, Valkealampi (16 ha), joka laskee Kuivaojaa myöten Joukiisen itärantaan, sekä vielä Marpanlampi (57 ha) ja Mäntylampi (97 ha), jotka laskevat yhteistä Marpanpuroa myöten Joukiiseen.^[3]

• Froterius, Benjamin & Wilkman, W. W.: Suomen Geologinen yleiskartta lehti D 3 Joensuu, 1917, Helsinki
• Vilkuna, Kustaa: Matkustelua kotimaassa^{[vanhentunut linkki]}