Hrodna
Hrodna eli Grodno (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa asuu noin 327 540 asukasta (lokakuussa 2009).[4][2] Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin.[2] Kaupunki on Hrodnan alueen ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaa Niemenjoki.[5]
| Hrodna (Гро́дна) Grodno, Гро́дно | |
|---|---|
.jpg) | |
 lippu |  vaakuna |
  Hrodna | |
Koordinaatit: , 23.835°E | |
| Valtio |  Valko-Venäjä |
| Alue | Hrodnan alue |
| Maininta | 1116[1] |
| Korkeus | noin 95-160 m |
| Väkiluku (10/2009) ([2]) | 327 540 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
| Suuntanumero(t) | +375-15(2) (ulkomailta), 8-015(2) (maan sisäinen)[3] |
Hrodnan kaupungin virallinen sivusto (venäjäksi) | |
Kaupungin sijainnin ja historian vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi roomalais-katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.lähde?
Historia
Kaupunki on mainittu ensi kertaa nimellä Goroden (ven. Городень) Nestorin kronikassa 1116[1], toisten lähteiden mukaan ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on vuodelta 1183.[6] Siitä kehittyi Kiovan Venäjän luoteinen rajalinnoitus ja ruhtinaskunnan keskus.[1]
1250-luvulla paikkakunta liitettiin Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja Lublinin unionisopimuksen kautta 1569 osaksi Puola-Liettuaa. Sekä Liettuan suuriruhtinaskunnassa että Puola-Liettuan vuosina kaupunki oli toisinaan hallitsijoiden tai valtiollisen radan kokoontumispaikka.[6][1]
Venäjän keisarikunta sai kaupungin 1795 kolmannessa Puolan jaossa. Kaupungista tuli 1801 Venäjän Grodnon kuvernementin keskus. Vuonna 1863 kaupunki oli seudun maaseutuasukkaiden (talonpoikien) kapinan keskuspaikka.[6][1]
Saksa valtasi kaupungin 1915 ensimmäisessä maailmansodassa, ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin Minskissä ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta, joka julistautui itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.lähde?
Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolan 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta, ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.
1920-luvulla kaupunki oli Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 prosenttia juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön, ja koulut suljettiin.lähde?
Kaupungissa käytiin jälleen 1939 kiivaita taisteluja puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20.–22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle, joten se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941. Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.lähde?
Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | 1811[7] | 1840[8] | 1863[7] | 1897[9] | 1914[7] | 1939[6] | 1959[10] | 1970[11] | 1979[12] | 1989[13] | 2009[2] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 10 500 | 15 526 | 26 200 | 46 919 | 59 200 | 49 000 | 72 943 | 132 471 | 194 775 | 270 535 | 327 540 |
Rakennuksia ja korkeakouluja
Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki.[14][15] Yliopistot ovat Janka Kupalan mukaan nimetty Hrodnan valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on roomalais-katolilaisia pappeja kouluttava yksityinen korkeakoulu. Korkeakouluopetusta antaa kaupungissa lisäksi ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste.[16]
Liikenneyhteydet
- Valko-Venäjän rautateiden Hrodnan rautatieasema (Ulitsa Budennogo 37, radan länsipuolella)
- Hrodnan linja-autoasema (Krasnoarmeiskaja Ulitsa 7a, Prospekt Kosmonavtovin pohjoispuolella ja junanradan itäpuolella)
- Hrodnan lentoasema sijaitsee kaupungin ulko- ja itäpuolella Obuhovossa, Hrodnan piirissä
Lähteet
Aiheesta muualla
- Lyhyt kaupunkikuvaus (englanniksi) (bycity.org)
- Maakuntahallinnon viralliset sivut kaupunkia ympäröivästä Hrodnan piiristä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi), (valkovenäjäksi) ja (venäjäksi) (region.grodno.by)
- Kantakaupungin kartta (venäjäksi) (bycity.org)
- Kaupungin katukartta (tgt.ru) (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- WikiMapia-karttalinkki, linkitettyjen kohteiden selitys pääosin (venäjäksi) tai (englanniksi)
- Grodno State Agrarian University (*1951) (englanniksi) tai (venäjäksi)
- Grodno State Medical University (*1958) (englanniksi) tai (venäjäksi)
- Grodno State University named after Yanka Kupala (venäjäksi)
- Hrodnan nähtävyyksiä (englanniksi)
- Grodno.biz – Hrodnan alueen informaatio- ja liike-elämähanke (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Hrodnan arkkitehtuurin ja vanhojen rakennusten tuhoutumisesta (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)