Isomustakaija
Isomustakaija (Coracopsis vasa) on Intian valtameren eteläosassa elävä melko suuri kaija. Se kuuluu mustakaijojen sukuun.
| Isomustakaija | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Mustakaijat Coracopsis |
| Laji: | vasa |
| Kaksiosainen nimi | |
Coracopsis vasa | |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Isomustakaija kasvaa noin 50 cm pitkäksi ja noin 480 g painavaksi. Isomustakaija on kauttaaltaan musta. Vain sen sarvenvärinen nokka, ruskeat silmät ja lihanpunaiset koivet eivät ole mustia. Nuoressa linnussa on ruskehtavia höyheniä varsinkin vatsapuolella.
Esiintyminen
Isomustakaijaa tavataan Komorien saaristossa ja Madagaskarissa. Sen elinympäristön ala on 413 000 neliökilometriä.[2] Lajista tunnetaan kolme alalajia: vasa Madagaskarin itäosissa, drouhardi länsiosissa ja comorensis Komoreilla. Shaw kuvaili lajin holotyypin Itä-Madagaskarista.[3]
Elinympäristö
Isomustakaija elää metsissä ja savanneilla alle kilometrin korkeudessa.
Lisääntyminen
Isomustakaijan lisääntymisestä tiedetään vain hyvin vähän. Sen pesä sijaitsee puunkolossa ja sen pesimäkauden uskotaan kestävän lokakuusta joulukuuhun.
Ravinto
Isomustakaijat syövät hedelmiä, pähkinöitä, marjoja ja siemeniä. Paikoin se on viljelytuholainen syömällä maissinsiemeniä ja paikallisten asukkaiden hirssintapaista viljaa. Ruokailevat parvet voivat olla suuria.
Uhat
Isomustakaijoja metsästetään ruoaksi mutta suurempi uhka sille on elinympäristöjen tuhoutuminen.
Lähteet
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3