Britannian jääkiekkomaajoukkue

Britannian jääkiekkomaajoukkue edustaa Britanniaa miesten kansainvälisessä jääkiekossa. Joukkuetta hallinnoi Britannian jääkiekkoliitto Ice Hockey UK. Toukokuussa 2022 joukkueen sijoitus Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallinnoimalla jääkiekon maailmanrankinglistalla oli 18:s ja sen kehitys rankingissa on ollut vuodesta 2015 alkaen nousujohteinen. Vuonna 2021 maassa oli noin 6 500 miesjääkiekkoilijaa ja 68 jäähallia.[2] Vuonna 2023 pelaajia oli 6 800 ja halleja 59.[3]

Iso-Britannia
LiittoIce Hockey UK
ValmentajaIso-Britannia Peter Russell
Eniten otteluitaAshley Tait (110)
Eniten pisteitäTony Hand (107)
IIHF-ranking20. (28.5.2023)[1]
Ensimmäinen ottelu

 Iso-Britannia 6–1 Sveitsi 
(23. tammikuuta, 1909)

Suurin voitto

 Iso-Britannia 26–0 Uusi-Seelanti 
(16. maaliskuuta, 1989)

Suurin tappio

 Jugoslavia 21–1 Iso-Britannia 
(25. maaliskuuta, 1979)

MM-kilpailut
Kultaa1
Hopeaa2
Pronssia2
Olympialaiset
Kultaa1
Hopeaa0
Pronssia1
Mitalit
Britannian joukkue EM-kisoissa vuonna 1926.
Britannian joukkue EM-kisoissa vuonna 1926.
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Kultaa KultaaGarmisch-Partenkirchen 1936
Pronssia PronssiaChamonix 1924
Maailmanmestaruuskilpailut
Kultaa KultaaSaksa 1936
Hopeaa HopeaaBritannia 1937
Hopeaa HopeaaTšekkoslovakia 1938
Pronssia PronssiaRanska 1924
Pronssia PronssiaSveitsi 1935
Euroopan-mestaruuskilpailut
Kultaa KultaaSveitsi 1910
Kultaa KultaaSaksa 1936
Kultaa KultaaIso-Britannia 1937
Kultaa KultaaTšekkoslovakia 1938
Hopeaa HopeaaSveitsi 1935
Hopeaa HopeaaIso-Britannia 1950
Pronssia PronssiaSveitsi 1928

Vuonna 2018 jääkiekko oli yleisömäärillä mitattuna suosituin sisäurheilulaji Yhdistyneessä kuningaskunnassa.[4]

Historia

Menestysvuodet

Maa liittyi Kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi jo vuonna 1908.[2] Joukkue saavutti useita olympia-, maailmanmestaruus- ja EM-mitaleita 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suurin osa joukkueen pelaajista olympia-, maailmanmestaruus- ja Euroopan-mestaruuskisojen menestysvuosina oli saanut kiekko-oppinsa Kanadassa. Vuosien saatossa edustusjoukkue on pelannut maaotteluja erilaisilla virallisilla nimillä, kuten Englannin[5] ja Ison-Britannian[6] nimissä. Myös Skotlannilla[7] on ollut maajoukkue, ja se on onnistunut voittamaan Kanadankin vuonna 1948.

Britannian maajoukkue oli pitkään ainoa nykyisin pelaava maajoukkue, jota Suomi ei ollut koskaan onnistunut voittamaan. Vuoden 2019 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi voitti ensimmäistä kertaa Britannian, maalein 5–0. Maiden edellinen ottelu oli pelattu vuonna 1962. Suomi oli aikaisemmin pelannut Britanniaa vastaan kahdesti häviten molemmat ottelut, luvuin 3–6 vuonna 1951 ja luvuin 5–7 vuonna 1962.

Britannia oli ensimmäinen maa, joka on voittanut kolmoismestaruuden, eli olympiakultaa, maailmanmestaruuden ja Euroopan-mestaruuden samana vuonna. Tämä tapahtui vuoden 1936 olympiaturnauksessa, jonka yhteydessä ratkaistiin myös muut mestaruudet. Myöhemmin vastaavaan on pystynyt vain Neuvostoliitto vuosina 1956, 1964 ja 1968.[8]

1990-luvulta nykypäivään

Viime vuosikymmenet joukkue on pääosin pelannut maailmanmestaruuskilpailuiden 1. divisioonassa. Edellisen kerran se pelasi A-sarjassa maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1994, ja tuota ennen vuonna 1962. Sen jälkeen lähimpänä nousua A-sarjaan maa on ollut vuonna 1999, kun se sijoittui B-sarjassa toiseksi ja pääsi osallistumaan erilliseen karsintaturnaukseen. Tuolloin joukkue kuitenkin pelasi kolme tasapeliä neljän joukkueen yksinkertaisessa sarjassa, eikä onnistunut nousemaan. Viimein vuoden 2018 1. divisioonan A-sarjan kisoissa Iso-Britannia nousi altavastaajan asemasta ylimmälle sarjatasolle A-sarjaan vuoden 2019 kisoihin.[9][10] Kamppailu noususta oli äärimmäisen tiukka, sillä ennen viimeisen kierroksen otteluita viidellä joukkueella kuudesta oli mahdollisuus nousuun.[10] Iso-Britannia tarvitsi ennen viimeistä kierrosta yhden pisteen noustakseen, eli sille riitti, että sen viimeinen ottelu etenee jatkoajalle.[9] Iso-Britannia oli koko ottelun ajan takaa-ajoasemassa, mutta tasoitti ottelun 16 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppumista, minkä johdosta ottelun ratkaisu siirtyi sinänsä merkityksettömälle jatkoajalle ja lopulta voittomaalikilpailuun, jonka joukkue voittikin.

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 2019 joukkue oli aina viimeiselle ottelukierrokselle saakka vaarassa pudota sarjaporrasta alemmas. Joukkue hävisi esimerkiksi ensimmäistä kertaa Suomelle, lukemin 5–0. Maa kuitenkin onnistui kaatamaan Ranskan lohkon viimeisessä, jatkoajalle venyneessä ottelussa maalein 3–4 ja varmisti näin paikan samalla vuoden 2020 turnaukseen.[11] Tuota ennen Iso-Britannia on viimeksi pelannut peräkkäisissä pääsarjatason kisoissa vuosina 1950 ja 1951.

Vuoden 2021 maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen Iso-Britannia oli Kazakstanin ohella ainut Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n ranking-listalla oleva maa, joka nousi listalla kolme sijoitusta ylöspäin.[12]

Sijoitukset

Olympialaiset

Maailmanmestaruuskilpailut

  • 1983 – ei osallistunut
  • 1985 – ei osallistunut
  • 1986 – ei osallistunut
  • 1987 – ei osallistunut
  • 1989 – D-sarja; 3.
  • 1990 – D-sarja; 1.
  • 1991 – C-sarja; 5.
  • 1992 – C-sarja; 1.
  • 1993 – B-sarja; 1.
  • 1994 – 12.
  • 1995 – B-sarja; 7.
  • 1996 – B-sarja; 4.
  • 1997 – B-sarja; 6.
  • 1998 – B-sarja; 6.
  • 1999 – B-sarja; 2.
  • 2000 – B-sarja; 3.
  • 2001 – 1. div., lohko-B; 2.
  • 2002 – 1. div., lohko-B; 4.
  • 2003 – 1. div., lohko-B; 5.
  • 2004 – 1. div., lohko-A; 5.
  • 2005 – 1. div., lohko-A; 4.
  • 2006 – 1. div., lohko-A; 5.
  • 2007 – 1. div., lohko-B; 4.
  • 2008 – 1. div., lohko-A; 4.
  • 2009 – 1. div., lohko-B; 3.
  • 2010 – 1. div., lohko-B; 4.
  • 2011 – 1. div., lohko-B; 2.
  • 2012 – 1. div., lohko-A; 5
  • 2013 – 1. div., lohko-A; 6.
  • 2014 – 1. div., lohko-B; 4.
  • 2015 – 1. div., lohko-B; 2.
  • 2016 – 1. div., lohko-B; 2.
  • 2017 – 1. div., lohko-B; 1.
  • 2018 – 1. div., lohko-A; 1.
  • 2019 – 13.
  • 2020 – Turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.[13]
  • 2021 – 14.
  • 2022 – 16.[14]
  • 2023 – 1. div., lohko-A; 1.[15]

*Vuodet jolloin Britannia on ollut kisaisäntä, on lihavoitu.

IIHF:n maailmanranking

  • 2003 – 23.
  • 2004 – 25.
  • 2005 – 25.
  • 2006 – 31.[16]
  • 2007 – 29.[16]
  • 2008 – 29.[17]
  • 2009 – 25.[18]
  • 2010, helmikuu – 24.[19]
  • 2010, toukokuu – 23.[20]
  • 2011 – 21.[21]
  • 2012 – 21.[22]
  • 2013 – 22.[23]
  • 2014, helmikuu – 20.[24]
  • 2014, toukokuu – 22.[25]
  • 2015 – 24.[26]
  • 2016 – 24.[27]
  • 2017 – 24.[28]
  • 2018, helmikuu – 24.[29]
  • 2018, toukokuu – 22.[30]
  • 2019 – 20.[31]
  • 2020 – 19.[32]
  • 2021 – 16.[12]
  • 2022, helmikuu – 18.[33]
  • 2022, toukokuu – 18.

Lähteet

Aiheesta muualla