Itävallan ensimmäinen tasavalta
Itävallan ensimmäinen tasavalta (saks. Erste Österreichische Republik), virallisesti Itävallan tasavalta (saks. Republik Österreich), oli Itävallan historiassa sen ensimmäinen demokraattinen valtiomuoto vuosina 1919–1934.
| Itävallan tasavalta Republik Österreich | |||
|---|---|---|---|
1919–1934 | |||
| |||
| |||
| Valtiomuoto | parlamentaarinen liittotasavalta | ||
| Liittopresidentti | Karl Seitz (1919–1920) Michael Hainisch (1920–1928) Wilhelm Miklas (1928–1934) | ||
| Liittokansleri | Ensimmäinen: Karl Renner (1919–1920) Viimeinen: Engelbert Dollfuss (1932–1934) | ||
| Pääkaupunki | Wien | ||
| Valuutta | Itävallan šillinki (1924–1938) | ||
| Seuraaja | .svg){kind=small} Itävallan liittovaltio | ||
.svg)
.svg)
Historia
Tausta
Itävallan ensimmäinen tasavalta syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen 10. syyskuuta 1919 allekirjoitetun Saint-Germainin rauhansopimuksen jälkeen. Tuolloin Habsburgien dynastia ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia päättyivät ja kaksoismonarkian jäljelle jääneistä saksankielisistä osista muodostettiin Itävallan tasavalta, vaikka moni itävaltalainen olisi tuolloin halunnut liittyä Saksaan.[1]
Ensimmäisen tasavallan aika
Tasavallan demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin 1. lokakuuta 1920.[2] Ensimmäisestä tasavallasta tuli poliittisesti hyvin epävakaa ja se päättyi austrofasistien valtaantuloon vuonna 1934 ja autoritäärisen Itävallan liittovaltion perustamiseen, joka taas päättyi maan liittämiseen Saksaan vuonna 1938.[3]
Ensimmäisen tasavallan jälkeen
Itävallan toisen tasavallan ajan lasketaan alkaneen vuonna 1945, jolloin maa jaettiin liittoutuneiden miehitysvyöhykkeiksi. Miehityskausi päättyi vasta vuonna 1955 solmitun Itävallan valtiosopimuksen myötä.[4] Ensimmäisen tasavallan perustuslaki lisäyksineen kuitenkin palautettiin myös toisen tasavallan perustuslaiksi ja on edelleen voimassa.[2]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itävallan ensimmäinen tasavalta Wikimedia Commonsissa
