Jäästadion (Davos)

Davosin jäästadion oli tunnettu huipputuloksia mahdollistavana pikaluisteluareenana aina 1970-luvulle. Sen jälkeen pikaluistelun käyttöön rakennetut tekojäät ja hallit ovat olleet pikaluistelun suurtapahtumien kisapaikkoina. Davosin jäästadionilla on olleet enää Sveitsin omien pikaluistelijoiden tapahtumat. Suomalaisittain tunnetuimpia pikaluistelijoita, joiden ura liittyy Davosin jäästadioniin on 1920-luvun maailmanhuippu Clas Thunberg, joka kilpaili useita kertoja jäästadionilla ja saavutti mestaruuksia ja teki ennätyksiä tällä areenalla.^[3]

Davosin jäästadionilla tehdyt pikaluistelun ME:t

500 m

• 45,2 – Peder Østlund – 10. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 6 vuotta.
• 44,8 – Rudolf Gundersen – 27. tammikuuta 1906.
• 44,4 – Johan Vikander – 9. helmikuuta 1908. Ennätys kesti 4 vuotta.
• 43,4 – Oscar Mathisen – 17. tammikuuta 1914. Ennätys kesti 14 vuotta.
• 43,1 – Roald Larsen – 4. helmikuuta 1928.
• 42,8 – Clas Thunberg – 19. tammikuuta 1929.
• 42,5 – Hans Engnestangen – 21. tammikuuta 1933.
• 46,4 – Laila Schou Nilsen – 30. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 18 vuotta.
• 41,8 – Hans Engnestangen – 5. helmikuuta 1938. Ennätys kesti 14 vuotta.
• 38,9 – Hasse Börjes – 18. tammikuuta 1970. Ensimmäinen 39 sekunnin alitus.
• 38,0 – Leo Linkovesi – 8. tammikuuta 1972.
• 36,43 – Uwe-Jens Mey – 19. tammikuuta 1992.
• 36,41 – Dan Jansen – 25. tammikuuta 1992. Viimeinen ulkoradoilla tehty ME.

1000 m

• 1.38,0 – Peder Østlund – 16. tammikuuta 1899. Ensimmäinen 1000 metrin ME.
• 1.31,8 – Oscar Mathisen – 30. tammikuuta 1909. Ennätys kesti 21 vuotta.
• 1.28,4 – Clas Thunberg – 11. tammikuuta 1930. Ensimmäinen 1.30:n alitus. Ennätys kesti 25 vuotta.
• 1.38,8 – Laila Schou Nilsen – 31. tammikuuta 1937. Ensimmäinen 1.40:n alitus. Ennätys kesti 14 vuotta.
• 1.20,6 – Ard Schenk – 5. helmikuuta 1968.
• 1.19,2 – Ivar Eriksen – 15. tammikuuta 1971.
• 1.17,6 – Lasse Efskind – 13. tammikuuta 1973.
• 1.13,60 – Eric Heiden – 13. tammikuuta 1980. Heiden paransi ennätystä 1,39 sekunnilla.
• 1.13,39 – Gaetan Boucher – 31. tammikuuta 1981.

1500 m

• 2.23,6 – Peder Østlund – 7. helmikuuta 1898.
• 2.22,6 – Peder Østlund – 11. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 8 vuotta.
• 2.20,8 – Oscar Mathisen – 9. helmikuuta 1908.
• 2.20,6 – Oscar Mathisen – 30. tammikuuta 1910. Ennätys kesti 4 vuotta.
• 2.17,4 – Oscar Mathisen – 18. tammikuuta 1914.
• 2.17,4 – Oscar Mathisen – 18. tammikuuta 1914. Paransi entistä ennätystä 2 sekunnilla. Ennätys kesti 23 vuotta.
• 2.14,9 – Michael Staksrud – 31. tammikuuta 1937. Oscar Mathisenin 23 vanhan ennätyksen parannus 2,5 sekunnilla.
• 2.13,8 – Hans Engnestangen – 29. tammikuuta 1939. Ennätys kesti 13 vuotta.
• 2.13,8 – Hans Engnestangen – 29. tammikuuta 1939. Ennätys kesti 13 vuotta.
• 2.09.1 - Juri Mihailov – 20. tammikuuta 1956
• 2.06.2 - Ard Schenk – 26. tammikuuta 1966
• 2.02.5 - Magne Thomassen – 5. helmikuuta 1968
• 2.02.0 - Kees Verkerk – 9. helmikuuta 1969
• 1.58,7 – Ard Schenk – 16. tammikuuta 1971. Ensimmäinen 2 minuutin alitus.
• 1.54,79 – Eric Heiden – 19. tammikuuta 1980. Ensimmäinen 1.55 alitus.

3 000 m

• 5.29,6 – Laila Schou Nilsen – 30. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 12 vuotta.

5 000 m

• 8.36,6 – Oscar Mathisen – 17. tammikuuta 1914. Ennätys kesti 12 vuotta.
• 8.24,2 – Ivar Ballangrud – 19. tammikuuta 1929.
• 8.21,6 – Ivar Ballangrud – 11. tammikuuta 1930.
• 8.19,2 – Siem Heiden – 22. tammikuuta 1933.
• 9.28,3 – Laila Schou Nilsen – 31. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 12 vuotta.
• 8.13,7 – Åke Seyffarth – 3. helmikuuta 1941. Ennätys kesti 8 vuotta.
• 8.13,5 – Kornél Pajor – 5. helmikuuta 1949.
• 7.07,82 – Hans van Helden – 30. tammikuuta 1976.

10 000 m

• 17.50,6 – Peder Østlund – 19. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 12 vuotta.
• 17.17,4 – Armand Carlsen – 5. helmikuuta 1928. Ennätys kesti 10 vuotta.
• 17.14,4 – Ivar Ballangrud – 6. helmikuuta 1938. Ennätys kesti 10 vuotta.
• 16.57,4 – Hjalmar Andersen – 6. helmikuuta 1949. Ensimmäinen 17 minuutin alitus.

Davosin jäästadionilla järjestetyt pikaluistelun maailmanmestaruuskisat

• 1898. mestari Peder Østlund  Norja
• 1908. mestari Oscar Mathisen  Norja
• 1928. mestari Clas Thunberg  Suomi
• 1936. mestari Ivar Ballangrud  Norja
• 1938. mestari Ivar Ballangrud  Norja
• 1951. mestari Hjalmar Andersen  Norja
• 1960. mestari Boris Stenin  Neuvostoliitto

Naisten yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty kerran Davosin jäästadionilla eli vuonna 1937, jolloin mestari oli Norjan Laila Schou Nilsen.

Davosin jäästadionilla järjestetyt pikaluistelun Euroopan mestaruuskisat

• 1899. mestari Peder Østlund  Norja
• 1902. mestari Johan Schwartz  Norja
• 1904. mestari Rudolf Gundersen  Norja
• 1906. mestari Rudolf Gundersen  Norja
• 1907. mestari Moje Öholm  Ruotsi
• 1929. mestari Ivar Ballangrud  Norja
• 1932. mestari Clas Thunberg  Suomi
• 1937. mestari Michael Staksrud  Norja
• 1949. mestari Sverre Farstad  Norja
• 1954. mestari Boris Šilkov  Neuvostoliitto
• 1972. mestari Ard Schenk  Alankomaat

Alueella on ollut luonnonjääkaukalo, joka sai tekojään 1960. Vuonna 1970 tekojääkenttä katettiin auringon paisteen ehkäisemiseksi. Vuonna 1979 alueelle rakennettiin jääkiekkoa ja taitoluistelua varten halli, nykyään nimellä Vaillant Arena, jonka yleisömäärä on yli 7 000. Areena urheilullinen pääkäyttäjä on Sveitsin pääsarjassa pelaava HC Davos.^[4] Tunnetuin Vaillant Areenan suomalaispelaaja on ollut Petteri Nummelin, joka pelasi vuodet 1997–2000 Davosissa. Vuonna 2018 KalPa Kuopiosta voitti ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Spengler Cupin.

Pääartikkeli: Vaillant Arena

Kansainvälisesti Davosin jääkiekko on tunnettu joulun–uudenvuoden ajan turnauksesta Spengler Cup, joka aloitettiin vuonna 1923. Nykyään Spengler Cupista on muodostunut Sveitsin toiseksi suurin urheilutapahtuma (tenniksen ATP-turnauksen jälkeen) vuosittaisella 8,5 miljoonan Sveitsin frangin budjetillaan. Turnaus televisioidaan suorana viiteen maahan ja paikalla on turnauksen aikana noin 80 000 katsojan lisäksi myös 200 median edustajaa.^[5]

Jääkiekon EM-kisat on järjestetty jäästadionilla vuonna 1926 ja MM-kisat 1935.^[6],^[7]

Davosin jäästadionilla järjestetyt taitoluistelun maailmanmestaruuskisat

• 1899. miesten mestari Gustav Hügel  Itävalta
• 1900. miesten mestari Gustav Hügel  Itävalta
• 1910. miesten mestari Ulrich Salchow  Ruotsi. naisten mestari Lily Kronberger Unkari
• 1912. naisten mestari Opika von Méray Horváth Unkari
• 1925. naisten mestari Herma Szabo  Itävalta
• 1927. miesten mestari Willy Böckl  Itävalta
• 1948. miesten mestari Richard Button  Yhdysvallat, naisten mestari Barbara Ann Scott  Kanada, pariluistelun mestari Micheline Lannoy / Pierre Baugniet  Belgia
• 1953. miesten mestari Hayes Alan Jenkins  Yhdysvallat, naisten mestari Jacqueline du Bief  Ranska, pariluistelun mestari Jennifer Nicks / John Nicks  Iso-Britannia
• 1953. miesten mestari Emmerich Danzer  Itävalta, naisten mestari Peggy Fleming  Yhdysvallat, pariluistelun mestari Ljudmila Belousova / Oleg Protopopov  Neuvostoliitto

Davosin jäästadionilla järjestetyt taitoluistelun Euroopan mestaruuskisat

• 1899. miesten mestari Ulrich Salchow  Ruotsi
• 1904. miesten mestari Ulrich Salchow  Ruotsi
• 1906. miesten mestari Ulrich Salchow  Ruotsi
• 1922. miesten mestari Willy Böckl  Itävalta
• 1922. miesten mestari Fritz Kachler  Itävalta
• 1926. miesten mestari Willy Böckl  Itävalta
• 1929. miesten mestari Karl Schäfer  Itävalta
• 1947. miesten mestari Hans Gerschwiler  Sveitsi, naisten mestari Barbara Ann Scott  Kanada, pariluistelun mestari Micheline Lannoy / Pierre Baugniet  Belgia
• 1959. miesten mestari Karol Divin  Tšekkoslovakia, naisten mestari Hanna Walter  Itävalta, pariluistelun mestari Marika Kilius / Hans-Jürgen Bäumler  Länsi-Saksa

Nykyään jääkiekon varjoon jäänyt jääpallo oli 1900-luvun alussa näkyvä laji myös Davosissa. Niinpä vuonna 1913 pelattiin Euroopan mestaruuskilpailut Davosin jäästadionilla. Mestariksi tuli Englanti. Sen jälkeen laji hiipui Keski-Euroopassa jääkiekon saatua valtalajin aseman.

Vuonna 2014 päätettiin järjestää ensimmäisten kisojen 100-vuotisjuhlat eli toiset EM-kisat. Tällä kertaa mestaruuden otti Hollanti.^[8]

• ISC Davos – Paikallisen luistinseuran kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet