Jaakko Jonkka

suomalainen juristi

Jaakko Ilari Jonkka (12. helmikuuta 1953 Lavia4. tammikuuta 2022 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi,[2] joka toimi Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerina 2007–2017.

Jaakko Jonkka
Oikeuskansleri
2007–2017
EdeltäjäPaavo Nikula
SeuraajaTuomas Pöysti 1.1.2018 alkaen
Henkilötiedot
Syntynyt12. helmikuuta 1953
Lavia
Kuollut4. tammikuuta 2022 (68 vuotta)
Helsinki
Tiedot
Koulutusoikeustieteen tohtori (1991)

Ura

Yliopistossa

Jonkka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1977. Oikeustieteellisen jatkokoulutuksensa Jonkka hankki Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja sai oikeustieteen lisensiaatin oppiarvon vuonna 1987 ja oikeustieteen tohtorin oppiarvon vuonna 1991 syytekynnystä käsitelleellä väitöskirjalla.[3] Jonkka toimi Helsingin yliopistossa assistenttina vuosina 1985–1992.[2] Jonkka opiskeli yliopistossa oikeustieteen lisäksi myös historiaa ja kirjallisuutta.[1]

Vuonna 2009 Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta myönsi Jonkalle kunniatohtorin arvon.[4]

Jonkka julkaisi oikeustieteellisiä tutkimuksia rikosprosessioikeuden ja todistusteorian sekä laillisuusvalvonnan alalta.[2]

Virkoja

Jonkka toimi ennen apulaisoikeuskansleriksi nimittämistään Lahden kaupunginviskaalina eli syyttäjänä vuosina 1981–1985, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä 1998–2001, oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkönä 1996–1998 ja esittelijäneuvoksena 1993–1995.[2] Jonkka toimi Jacob Södermanin avustajana tämän syyttäessä Kauko Juhantaloa valtakunnanoikeudessa vuonna 1993.

Oikeuskanslerina

Edellisen oikeuskanslerin Paavo Nikulan jäätyä sairauslomalle äkillisen sairauden vuoksi 29. tammikuuta 2007 Jonkka toimi valtioneuvoston oikeuskanslerin sijaisena. Nikulan seuraajana Jonkka aloitti heinäkuun alussa 2007. Hän jäi eläkkeelle 30. huhtikuuta 2017, ja hänen seuraajansa on Tuomas Pöysti.[5]

Jonkka selvitteli virkansa puolesta myös vaalirahaepäselvyyksiä. Jonkka teki 16. syyskuuta 2010 eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ilmoituksen pääministerinä toimineen Matti Vanhasen virkatoimen tutkimiseksi. Jonkan mukaan Vanhanen oli esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Jonkan mukaan asiaa olisi arvioitava myös rikosoikeudellisesti.

18. joulukuuta 2016 sairauslomalla parhaillaan ollut Jonkka kertoi, että Sipilän hallitus on sivuuttanut hyvän lainvalmistelun periaatteita ja Jonkan huomautuksia korjaustarpeesta vetoamalla kiireeseen ja poliittiseen paineeseen. Hallituksen esityksissä on ajoittain ollut suuria ongelmia perustuslain, esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuskysymyksien suhteen, jolloin esitykset ovat kaatuneet perustuslakivaliokunnassa.[6] Jonkan mukaan edellisilläkin hallituksilla on ollut ongelmia lainvalmistelun kanssa[7]. Oppositio vaati Jonkan lausunnon takia hallitukselta selvitystä lainvalmisteluperiaatteista ja vastausta siitä, kunnioittaako hallitus oikeusvaltioperiaatteita[8]. Emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: ”Suomi lakkaisi olemasta ­demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan.” Lakiesityksen perustuslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa.[9][10]

Yksityiselämä

Suomen Kuvalehti kertoi lokakuussa 2010, että Jonkka joutui putkaan kaatuiltuaan päihtyneenä juna-asemalla ja käytyään kiinni poliisiin Tampereella 26. maaliskuuta 1993.[11] Jonkka oli poliisiasemalla muun muassa repinyt poliisin paidan käyttökelvottomaksi, mutta ei saanut sakkoja, vaikka lehden haastatteleman komisarion mukaan sakkoja annetaan automaattisesti, jos henkilö tekee vastarintaa pidätyksen yhteydessä. Jonkka ei osannut selittää lehdelle, miksi hän ei saanut sakkoja. Jonkan mukaan hän ei kertonut rikosilmoituksesta tai poliisikuulustelusta hakiessaan oikeuskansleriksi, mutta hän oletti automaattisesti, että oikeusasiamies saisi tietää asiasta poliisilta. Eduskunnan silloinen oikeusasiamies Jacob Söderman ei kuitenkaan ollut saanut poliisilta mitään Jonkkaa koskevaa tietoa.[12]

Julkaisuja

  • 1991 – Syytekynnys: Tutkimus syytteen nostamiseen vaadittavan näytön arvioinnista (väitöskirja)
  • 1992 – Rikosprosessioikeuden yleisistä opeista
  • 1993 – Todistusharkinnasta
  • 2004 – Poliisin johtamisjärjestelmä ja sisäinen laillisuusvalvonta
  • 2020 – Oikeusvaltion puolesta: Emeritusoikeuskanslerin puheenvuoroja

Kunnianosoitukset

Lähteet

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Paavo Nikula
Oikeuskansleri
20072017
Seuraaja:
Tuomas Pöysti
🔥 Top keywords: