Nuorisosäätiö
Nuorisosäätiö sr on säätiö, jonka määrittelee tarkoituksekseen sosiaalinen nuoriso- ja kasvatustyön sekä nuorten itsenäistymisen tukemisen. Säätiö tukee nuoria aikuisia itsenäiseen asumiseen ja elämään rakennuttamalla ja ylläpitämällä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nuorisosäätiö tarjoaa asukkaille myös itsenäiseen asumiseen liittyvää neuvontaa, ohjausta ja tukea elämänhallintaan sekä vapaa-ajan toimintaa.[2]
| Nuorisosäätiö sr | |
|---|---|
 | |
| Tunnuslause | Koteja aikuisiksi aikoville |
| Yritysmuoto | säätiö |
| Perustettu | 1961 |
| Toimitusjohtaja | Kimmo Pihlman[1] |
| Puheenjohtaja | Jari Laine[1] |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Kotisivu | www |
Säätiö on rakentanut varallisuutensa lähinnä julkisten tukien avulla. Vuonna 2018 säätiö joutui vakaviin talousvaikeuksiin menetettyään 80 prosenttia varoistaan tappiollisissa liiketoimissa. Säätiön johto vaihdettiin, ja se menetti yleishyödyllisyysasemansa. Poliisi epäili, että säätiön varoja oli kiertänyt sen entiselle johdolle epäedullisilla kaupoilla ja vuokrasopimuksilla.[3][4][5] Säätiö hakeutui velkasaneeraukseen maaliskuussa 2019,[6] mutta saneeraus lopetettiin loppuvuodesta 2020.[7] Nuorisosäätiötä uhkasi konkurssi, mutta se selvisi keväällä 2021, kun velkojat suostuivat velkojen leikkauksiin.[8]
Toiminta
Nuorisosäätiön perusti lokakuussa 1961 Keskustanuoret.[10] Vuoden 2018 alussa säätiöllä oli 67 asuinrakennusta, joissa oli 4 000 asuntoa. Niissä asui lähes 5 000 nuorta. Asuntojen sijaintipaikkakunnat olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Sipoo, Nurmijärvi, Vihti, Riihimäki, Lahti, Hollola, Orimattila, Tampere ja Lappeenranta.[11] Säätiön päätoimipiste sijaitsee Helsingin Herttoniemessä.
Nuorisosäätiön vuokra-asunnot on tarkoitettu työssäkäyville, työelämään hakeutuville ja opiskelujaan päättämässä oleville 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Säätiön vuokrakodeissa voi asua 35-vuotiaaksi asti.lähde?
Säätiö saa toimintaansa tukea Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ja lisäksi asuntojen rakentamista on rahoitettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuilla ja korkotukilainalla.[12] Vuonna 2009 säätiöllä oli nettovarallisuutta noin 200 miljoonaa euroa.[13]
Nuorisosäätiöllä oli vuosina 1989–1999 edustushuvila Itävallan Alpeilla Zell am Seen lähellä.[14]
Ongelmat
Vaalituki
Syksyllä 2009 nousi kohu Nuorisosäätiön keskustalaisille poliitikoille myöntämistä vaalituista. Säätiö on lähellä keskustaa ja jakoi monena vuonna vaalitukea keskustalaisille poliitikoille. Tukea saivat muun muassa säätiön puheenjohtajana toiminut Antti Kaikkonen ja entinen puheenjohtaja Matti Vanhanen. Ongelmallisen tuen myöntämisestä teki se, että Vanhanen oli myöntämässä säätiölle Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukea, vaikka oli ollut säätiön hallituksen jäsen.[15][16] TV2:n Silminnäkijä-ohjelman mukaan RAY oli tukenut säätiötä yhteensä 40 miljoonalla eurolla.[13] RAY aloitti säätiössä erikoistarkastuksen.lähde?
Myös valtion patentti- ja rekisterihallitus aloitti tutkinnan toiminnan suhteesta säätiön sääntöihin.[17] ARA puolestaan tarkasti vaalirahoituksen vaikutusta säätiön asuntokohteiden vuokriin.[18] Asiasta ilmaisi huolensa myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta.[19] Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Seppo Pyykkönen kiisti, että vaalituki olisi säätiön toiminta-ajatuksen vastaista.[20] Antti Kaikkonen erosi säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kohun seurauksena, mutta jatkoi silti säätiön hallituksen jäsenenä.[21]
Poliisin mukaan säätiö jakoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukia yli 100 000 euroa noin 30 saajalle. Kymmenkuntaa säätiön vuosien 2002–2009 hallituksen jäsentä epäiltiin rikoksista.[22] Tukea jaettiin muun muassa Matti Vanhaselle 23 000 euroa ja Jukka Vihriälälle 24 000 euroa.[23] Syyttäjä vaati tammikuussa 2012 alkaneessa Nuorisosäätiön lahjuksia käsittelevässä oikeudenkäynnissä Antti Kaikkoselle ehdollista vankeutta.[24] Kaikkonen tuomittiin vuonna 2013 viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ehdolliseen vankeuteen tuomittiin myös säätiön asiamiehenä ja hallituksen jäsenenä toiminut Jorma Heikkinen. Vuonna 2007 aloittaneet asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro tuomittiin sakkorangaistuksiin.[25]
Iltalehden mukaan Vanhasen hallitus hyväksyi Nuorisosäätiölle tukia 16 miljoonalla eurolla.[26]
Rakennustoiminta
Nuorisosäätiö sai Helsingissä rakentaa asuintalon kahden vilkasliikenteisen tien risteykseen, paikkaan jota Suomen ympäristökeskus ei pitänyt sopivana pysyvään asumiseen.[28]
Yle kertoi Nuorisosäätiön toimintaperiaatteen vastaisista liiketoimista 24. elokuuta 2016. Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen johdolla säätiöstä on kehitetty merkittävää kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa. Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Nuorisosäätiö suunnittelee tai rakennuttaa 35 kohdetta, joihin tulisi yli 3 600 asuntoa eli yli kaksi kertaa säätiön silloisen rakennuskannan verran. Säätiön keskeiset vaikuttajat kieltäytyivät Ylen haastattelupyynnöistä. Säätiön hallitus koostuu pääosin keskustalaisista vaikuttajista.[29]
Talousvaikeudet ja väärinkäytösepäilyt
Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Aki Haaro ja hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen joutuivat jättämään säätiön keväällä 2018. Säätiö oli joutunut heidän aikanaan vakaviin talousvaikeuksiin. Kesällä 2018 aloittaneen uuden hallituksen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö olisi joutumassa selvitystilaan tai konkurssiin. Säätiön rahoitussopimuksissa olleiden kovenanttien johdosta 50 miljoonan euron velat olisivat voineet langeta maksuun saman tien. Säätiö selvisi myymällä yhden 155 asukkaan talon. Laineen ja uuden toimitusjohtajan Kimmo Pihlmanin mukaan Haaron ja Nousiaisen hankkeet olivat vaarantaneet säätiön olemassaolon. Vaikeuksien takia säätiö suunnittelee myyvänsä myöhemmin seitsemän muuta taloa sekä kehityskohteitaan ja tonttejaan.[4]
Säätiö havaitsi kesällä 2018, että sen 50 miljoonan euron varallisuudesta 40 miljoonaa euroa oli menetetty jo toteutuneisiin tai toteutuviin tappioihin. Jari Laineen mukaan 80 prosenttia säätiön varoista oli ”puhallettu” neljän vuoden aikana Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen tekemillä epäedullisilla liiketoimilla. Säätiön nimissä oli tehty kalliita ostoksia ja sopimuksia.[5]
Nuorisosäätiötä rahoittanut GF Money perui listautumisantinsa keväällä 2018 sen jälkeen, kun Nuorisosäätiö vaati GF Moneyn kanssa tehtyjen asuntokauppojen perumista.[30] Kaupat peruttiin ja säätiö maksoi ottamansa lainat kokonaisuudessaan takaisin.[31] GF Money piti purkuvaatimusta perusteettomana, muttei voinut olla varma loppukauppahinnan saamisesta 30. kesäkuuta 2018. GF Money ilmoittikin lopettaneensa kaikki liikesuhteet säätiön kanssa. Säätiö oli aiemmin vuokrannut kiinteistöja Sampo-konsernilta, joiden myynnista Sammolle GF Money oli tehnyt voittoa.[30]
Poliisi aloitti vuonna 2018 tutkinnan Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen jäljiltä paljastuneen miljoonien eurojen katoamisen tutkinnan. Katoaminen liittyy Virossa tehtyihin sijoituksiin. Heidän epäillään ottaneen lahjuksia.[32]
Kesällä 2021 Helsingin käräjäoikeus määräsi Perttu Nousiaisen maksamaan lähes kahdeksan miljoonaa euroa vahingonkorvauksia Nuorisosäätiölle. Tuomion mukaan Nousiainen oli mukana hyväksymässä mittavia tappioita aiheuttaneita kiinteistökauppoja, jotka oli myös sovittu Nuorisosäätiön tytäryhtiöiden yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteen vastaisesti. Valtaosa vahingonkorvauksista liittyy Lahdessa vuonna 2014 solmittuihin kauppoihin, jolloin säätiö osti lahtelaiselta rakennusliikkeeltä kerrostalon 8,04 miljoonalla eurolla. Viisi vuotta myöhemmin säätiö myi purkukuntoisen talon noin seitsemän miljoonan euron tappiolla. Säätiöllä on vireillä kanne samoihin kiinteistökauppoihin liittyen myös muita säätiön entisiä hallituksen jäseniä kohtaan, mutta heidän osaltaan oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä.[33]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen reaktio
Nuorisosäätiö menetti yleishyödyllisyysasemansa kesäkuussa 2018. ARA perui aseman, koska katsoi säätiön toiminnan olleen aravalain ja korkotukilain vastaista. Säätiön yleishyödyllisten osien ulkopuolelle oli annettu merkittäviä lainoja ja vakuuksia. Säätiö oli myös ottanut liikaa riskejä.[34][35][3] Maaliskuussa 2020 KHO päätti, että ARA sai perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisen aseman.[36]
Marraskuussa 2020 ARA irtisanoi lainat ja lakkautti korkotuen.[37] Keskustalaisella Maaseudun Kukkasrahasto Säätiöllä oli marraskuussa 2020 pyrkimys saada nuorisoasunnot haltuunsa Keskustanuorten toiminnan rahoittamiseksi. Se ei toteutunut.[38]
Hallitus
Lähde[39]
- Jari Laine, puheenjohtaja
- Ippa Hertzberg, varapuheenjohtaja
- Kimmo Pihlman
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Nuorisosäätiön verkkosivut
- Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiö järjesteli miljoonien pikavoitot johtajansa kaverille – näin kiinteistökaupat syntyivät Yle Uutiset. 26.10.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 19.9.2023.
- Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiön johtaja sai satoja tuhansia euroja veroparatiisiyhtiöiltä – poliisi selvittää, onko kyse lahjonnasta Yle Uutiset. 7.3.2018. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 19.9.2023.
- Hänninen, Jyri: Nuorisosäätiön konkurssiuhka väistymässä – käräjäoikeus hyväksyi velkasaneerauksen Yle Uutiset. 4.4.2019. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 19.9.2023.