Jadekeisari

Ylin jumala taolaisuudessa

Jadekeisari (kiinaksi 玉帝, Yùdì tai 玉皇,Yùhuáng) on merkittävä hahmo kiinalaisessa mytologiassa ja tärkeimpiä jumalia kiinalaisessa kansanuskossa ja taolaisuudessa. Taivaan ylijumalana hän määrää kaikkien ihmisten kohtalosta johtamalla valtaisaa taivaallista byrokratiaa, joka muistuttaa keisarillista Kiinaa hallinnutta virkakoneistoa.[1][2] Yleensä hänet kuvataan istumassa valtaistuimella, pukeutuneena lohikäärmeen kuvilla kirjottuun kaapuun ja helmikoristeiseen päähineeseen ja kädessään seremoniallinen jadetaulu.[1]

Ming-dynastian aikainen silkkimaalaus Jadekeisarista (1500-luku).

Korkeaan asemaansa nähden Jadekeisarin alkuperä on hyvin vaatimaton: varhaisimmissa taolaisissa teksteissä hänet mainitaan vain harvakseltaan merkitykseltään vähäpätöisenä tietäjäjumalana.[1][2] Hänet tunnustettiin taolaisuuden ylijumalaksi Tang-dynastian hallitessa Kiinaa 618–907, mikä käy ilmi senaikaisista runoista ja muista kirjoituksista. Kansanuskossa häntä alettiin pitää Kiinan keisarin taivaallisena vastineena, joka syrjäytti palvonnan kohteena vanhempia jumaluuksia, kuten Isä Taivaan (天王, Tiānwáng) ja Taivaallisen keisari Zhangin (張天帝, Zhāng Tiāndì).[2]

Jadekeisarin kultti sai valtiollisen aseman Song-dynastian aikana 960–1279, jolloin hänet samaistettiin kungfutselaisuuden korkeimpaan jumaluuteen ja hänestä alettiin käyttää nimitystä ’Suuri Jadekeisari’ (玉皇上帝, Yùhuáng Shàngdì).[1][2] Song-dynastian kukistuttua Jadekeisari menetti virallisen asemansa, vaikka kiinalaiset kunnioittivatkin häntä yhä jumalista ylimpänä. Hän sai myös buddhalaisen arvonimen ’Luonnollisen valaistumisen puhdasmielinen kuningas’ (清凈自然覺王如來, Qīngjìng Zìrán Jiàowáng Rúlái), mikä kuvastaa hyvin kiinalaisen taolaisuuden ja buddhalaisuuden keskinäistä mutkattomuutta.[2]

Lähteet

🔥 Top keywords: