Kätilö

Suomessa kätilö on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa, hoitotyön koulutusohjelmassa. Kätilön tutkintonimike on Kätilö (AMK) ja tutkinto antaa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Tutkinto on laajuudeltaan 270 opintopistettä ja se suoritetaan noin 4,5 vuodessa.^[1][2] Suomessa kätilö on laillistettu ammattihenkilö. Laillistuksen myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.^[3]

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY säätelee kätilökoulutusta. Se mahdollistaa sen, että työntekijä voi siirtyä EU:n sisällä maasta toiseen ja harjoittaa ammattiaan samoin oikeuksin kuin kyseisen maan kansalaiset. Direktiivissä määrätään, että kuinka monta raskausaikana tehtyä tutkimusta, synnytystä, riskiraskaden seurantaa, välilihan leikkaamista ja haavan ompelua, riskisynnyttäjän seurantaa ja hoitoa, terveen lapsivuoteisen naisen ja vastasyntyneen sekä erityishoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden seuranta ja hoitoa tulee opintojen aikana suorittaa.^[4] Opintojen etenemistä seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjalla eli ”direktiivikirjan” avulla.^[5] Muita kätilökoulutusta säätäviä direktiivejä on 2013/55/EU.^[6]

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa^[7], Ruotsissa^[8] ja Saksassa kätilökoulutus tapahtuu yliopistoissa.^[9]

Kätilöt työskentelevät:

• äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa
• vastasyntyneiden lasten osastoilla
• äitiys- ja naistentautien poliklinikoilla
• naistentautien vuodeosastoilla
• synnytyssaleissa
• lapsivuode- ja perheosastoilla
• perhesuunnittelupoliklinikoilla^[6]

Kätilöitä on alkanut toimimaan Suomessa myös yrittäjinä joillakin paikkakunnilla.^[10][11]

Pääartikkelit: Tehyn työtaistelu 2007 ja Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022

Suomessa kätilöiden liittona on Suomen Kätilöliitto.^[12] Edunvalvonnasta huolehtii Tehy ry.^[13]

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että jatkossa ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakakennetta tultaisiin muuttamaan. Ehdotuksen mukaan ensin valmistutaan sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen voisi suorittaa erillisen ensihoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön koulutuksen. Uudistuksen tarkoitus on vähentää tarvetta suorittaa useita saman tasoisia ja saman alan ammattikokeakoulututukintoja. Jos esimerkiksi valmis sairaanhoitajan on halunnut opiskella ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi on tämä vienyt täysin ilman ammattikorkeakoulututkintoa olevan nuoren opiskelupaikan. Tämä lyhentää työuraa ja pahentaa työvoimapulaa. Ala on vetovoimainen, mutta sen säilyttämiseksi on kehitettävä ammattikuvien vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Alan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia sekä kielen oppimista on kehitettävä yhteistyössä työelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa.^[14] Ehdotuksen toteutuminen riippuu siitä, että kirjataanko se seuraavaan hallitusohjelmaan.^[15]

Ranskassa käynnistyi kätilökoulutus vuonna 1580 ja Saksassa vuonna 1589. Mieslääkäreiden salittiin osallistuminen normaaleihin alatiesynnytyksiin Ranskassa vuonna 1648. Tätä ennen mieslääkärit saivat osallistua vain, jos synnytys ei edennyt ja tarvittiin voimaa synnytyksen hoitamiseen. Maaherra Gustaf Abraham Piper kehotti kaupunkeja lähettämään naisia Tukholmaan kätilökoulutukseen. Pietarsaaren porvaristo lähetti Margareta Forssmanin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi vuonna 1751, ja hän valmistui kätilöksi 1752. Vuonna 1777 annettiin ohje, jonka mukaan jokaisessa pitäjässä ja kaupungissa on oltava koulutettu kätilö. Haminan rauha vuonna 1809 katkaisi Suomen yhteydet Tukholmaan. Pietarissa oli myös kätilökoulutusta, mutta suomalaiset eivät halunneet lähteä sinne opiskelemaan, koska koulutus poikkesi Tukholmassa annetusta koulutuksesta.^[16] Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen.^[17]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kätilö Wikimedia Commonsissa

• Suomen Kätilöliitto
• Kätilön työ on pieniä ihmeitä (Kantti.net, MP3)