Käyttäjä:Hedelmätiski/Kraftwerk

Perustaminen ja varhaiset vuodet (1970–1973)

Ralf Hütter ja Florian Schneider tutustuivat toisiinsa 1960-luvun lopulla opiskellessaan Robert Schumann Hochschulessa. Molemmat liittyivät Organisation-nimiseen kokoonpanoon joka esitti kokeellista krautrockia.^[1][2] Yhtye julkaisi albumin Tone Float (1970) ennen hajoamistaan. Hütter ja Schneider perustivat lopulta oman yhtyeen, jonka nimeksi valittiin saksankielinen voimalaitosta tarkoittava sana ”Kraftwerk”.^[1][2] Kaksikko alkoi samalla työstää Kraftwerkin esikoisalbumia. Yhtyeen nimeä kantanut esikoisalbumi julkaistiin 1970. Yhtyeen alkuvuosia leimasi vaihtuvat kokoonpanot, ja yhtyeessä ehti soittaa myös Neu!-yhtyeen perustaneet Michael Rother ja Klaus Dinger. Myös Hütter erosi hetkeksi yhtyeestä, kunnes palasi takaisin seuraavaa albumia, vuoden 1972 Kraftwerk 2:ta varten. Hütter ja Schenider muodostivat yhtyeen ytimen, ja he työskentelivät eri sessiomuusikoiden kanssa. Kolmas albumi Ralf und Florian ilmestyi 1973.^[2]

Kansainvälinen läpimurto (1974–1978)

Kraftwerlk teki kansainvälisen läpimurron albumilla Autobahn (1970), joka nousi listoille ympäri maailmaa.^[1][2] Albumilla soitti ensimmäistä kertaa Wolfgang Flür, josta muodostui yksi yhtyeen ”klassisen” kokoonpanon jäsenistä. Yli 20 minuuttia kestäneestä nimikkokappaleesta leikattu single nousi sijoille 9 Länsi-Saksassa ja 11 Iso-Britanniassa.^[1][2] Single nousi yhdysvalloissa top 40:een. Yhtye aloitti kiertueen Karl Bartosin kanssa, joka muiden joukossa muodostaa yhtyeen tunnetuimman kokoonpanon. Albumi jäi tuottaja Conny Plankin viimeiseksi yhtyeen kanssa. Siinä missä aiemmat albumit olivat kylmiä ja kokeellisia, merkitsi Autobahn selvää muutosta kohti popmusiikin äänimaailmaa.^[2]

Viides albumi Radio-Aktivität ilmestyi 1975. Nimensä mukaisesti radioteknologiaa käsittelevä konseptialbumi julkaistiin sekä englannin- että saksankielisenä painoksena. Levy menestyi erityisesti Ranskassa. Seuraava albumi Trans-Europa Express (1977) käsitteli taas junamatkailua musiikin kehittyessä kohti entistä koneellisempia äänimaailmoja. Seuraavan vuoden Die Mensch-Maschine käsitteli robotteja, ja se oli musiikillisesti keinotekoisempi kuin edeltäjänsä. Samalla yhtye vetäytyi julkisuudesta ja jäsenet esittivät lavalla olevansa automaatteja.^[1][2] Single ”Die Roboter” nousi sijalle 25 yhtyeen kotimaassa.^[2]

Vetäytyminen julkisuudesta: Computerwelt ja Electric Café (1979–1986)

Yhtye teki paluun albumilla Computerwelt (1981), joka käsitteli sanoituksissaan tietokoneita ja niiden luomaa uutta maailmaa. Albumi nousi listoille yhtyeen kotimaassa ja single ”Computer Love” nousi listoille Britanniassa. Yhtye vetääntyi uudelle tauolle, jonka aikana se julkaisin Ranskan ympäriajoa käsittelevän singlen ”Tour de France”. Kraftwerk julkaisi seuraavan albuminsa Electric Cafén 1986. Julkaisun jälkeen yhtye vetääntyi uudelle tauolle.^[2]

Hiljaiselon aika (1986–2002)

Yhtye palasi toiselta viiden vuoden tauolta vuoden 1991 kokoelma The Mix, jonka materiaali koostui vanhoista uudelleenmiksatuista ja sovitetuista kappaleista.^[2]

Tour de France Soundtracks, jatkuvat kiertueet (2003–)

Yli kymmenen vuotta jatkunut hiljaiselo päättyi kun Kraftwerk julkaisi ensimmäistä kertaa aikoihin uutta materiaalia.^[1][2] Vuoden 2003 Tour de France Soundtracks julkaistiin Ranskan ympäriajon satavuotispäivää varten. Sitä seurasi yhtyeen ensimmäinen livealbumi Minimum-Maximum (2005).^[1][2] Pitkäaikaisjäsen Florian Schneider erosi yhtyeestä 2008 jättäen Ralf Hütterin ainoaksi alkuperäisjäseneksi. Hütter ja loput yhtyeestä keskittyivät 2000-luvulla yhtyeen vanhan materiaalin uudelleenmasterointiin; yhtyeen katalogi julkaistiin vuonna 2009 kokoelmassa The Catalogue. Toinen livealbumi 3-D The Catalogue julkaistiin 2017.^[1][2]

Nykyinen kokoonpano

Entiset jäsenet

• Albiez, Sean & Pattie, David (toim.): Kraftwerk: Music Non-Stop. Continuum, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Bussy, Pascal: Kraftwerk: Man, Machine and Music. Saf Publishing, 1993. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet