Search

KDE

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tieto sivulla on kahden vuoden takaista parhaimmillaan, vaikka itse projekti on edelleen aktiivinen ja siinä on tapahtunut suuria muutoksia.

KDE (alun perin lyhenne sanoista Kool Desktop Environment) on avoimen lähdekoodin yhteisö, jonka tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluu Plasma Desktop -työpöytäympäristö sekä sille tarkoitetut oheisohjelmistot, KDE Frameworks -kirjastokokoelma Qt-kehitysympäristölle sekä lukuisia, useille eri alustoille julkaistuja sovelluksia joihin kuuluu mm. Krita-kuvankäsittelyohjelma. Yhteisön projektit tunnettiin ennen kollektiivisesti nimellä KDE Software Compilation tai pelkkä KDE (joka viittasi erityisesti työpöytäympäristöön), mutta työpöytäympäristön version 4.4 julkaisun yhteydessä projekti brändättiin uudelleen edellä mainittujen päätuotteiden mukaan kolmeen osaan: KDE Plasma, KDE Frameworks ja KDE Applications, pelkän KDE:n viitatessa yhteisöön kokonaisuudessaan.

KDE
KDE Plasma 5
KDE Plasma 5
LuojaMatthias Ettrich
Kehityshistoria
Ensijulkaisu14. lokakuuta 1996
Vakaa versio6.0.0 (Frameworks) ()[1], 23.08.3 (Gear) ()[1] ja 5.27.9 (Plasma) ()[1]
Kehitysversio6.1 (Plasma)[1], 24.02 Alpha (Gear) ()[1] ja 6.1 (Frameworks)[1]
Kehitystilanneaktiivinen
Aiheesta muualla
Verkkosivusto

KDE-ohjelmistot on saatavilla lähinnä Unixin kaltaisille käyttöjärjestelmille, kuten Linuxille, Solarikselle ja BSD-järjestelmille, mutta monet sovellukset on saatavilla myös Windowsille ja macOS:lle. Plasma -työpöytä ja useimmat muut KDE:n ohjelmistoista on tehty Qt-käyttöliittymäkirjastolla, jonka on kehittänyt ja vapaalla GNU LGPL-lisenssillä julkaissut Qt Group.

Historia

KDE-projektin aloitti vuonna 1996 saksalainen Matthias Ettrich vaihtoehtona Common Desktop Environmentille (CDE).[2] Hän ilmoitti hankkeestaan uutisryhmäviestissä de.comp.os.linux.misc-ryhmään 14. lokakuuta 1996.[3] Ettrich opiskeli tuolloin Tübingenin yliopistossa ja projekti herätti runsaasti kiinnostusta. Ettrich valitti viestissään sitä, että Unix-työpöytien sovellusohjelmat eivät muistuttaneet lainkaan toisiaan. Hän esitti, että pitäisi luoda kokonainen, ulkonäöltään ja toiminnaltaan yhdenmukainen ja helppokäyttöinen työpöytäympäristö.

Ettrich tarjosi projektille nimeä KDE, jonka hän selitti tulevan sanoista Kool Desktop Environment (kool on slanginomainen muunnelma englannin sanasta cool ’viileä, siisti, tyylikäs’). Nimi oli leikkisä muunnos vanhemman Unix-työpöytäympäristön nimestä Common Desktop Environment (CDE). KDE:n viralliseksi merkitykseksi vakiintui kuitenkin pelkästään K Desktop Environment eli työpöytäympäristö K, jossa K-kirjain ei varsinaisesti tarkoittanut mitään.

Hankkeen käyttämäksi ohjelmakirjastoksi Ettrich valitsi Qt:n, jonka oli kehittänyt norjalainen ohjelmistoyritys Trolltech (myöhemmin Qt Group). Muut ohjelmoijat ryhtyivät kirjoittamaan Qt-sovelluksia KDE:lle, ja vuoden 1997 alussa julkaistiin ensimmäiset laajat KDE-sovellukset. Vuoden 1997 puolivälissä GNU-hanke ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön Trolltechin tarjoamiin lisensseihin, joihin ei sisältynyt täysin vapaata vaihtoehtoa. Meksikolainen Manuel de Icaza ilmoitti pian sen jälkeen ryhtyvänsä kehittämään GNOME-työpöytäympäristöä käyttäen GNU GPL-lisenssillä julkaistua GTK+-grafiikkakirjastoa, joka oli tehty GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten.

KDE-versiossa 2.0 esiteltiin Konqueror-selain ja sen selainmoottori KHTML, josta on forkattu Applen ja Googlen WebKit ja Blink-selainmoottorit.[4][5]

Vuonna 2000 Qt julkaistiin myös GNU GPLv2 lisenssillä, lopettaen osapuolten välisen lisenssikiistan.[6] Trolltechin vuonna 2008 ostanut Nokia julkaisi pian hankinnan jälkeen Qt:n myös GNU LGPL -lisenssillä, joka mahdollistaa ohjelmakirjaston käytön sekä vapaissa että sen linkittämisen suljettuihin ohjelmistoihin.[7] Qt:n Windows-version ollessa myös GPL-lisenssillä se mahdollisti ainakin teoriassa KDE-ympäristön ja sen sovellukset kuten KOffice Windows-alustalla.[8]

Wayland-tuen lisääminen aiheutti työpöytäympristölle lukuisia ongelmia, jotka on myöhemmin pitkälti ratkaistu.[9]

14. lokakuuta 2021 julkaistiin 25-vuotispäivän versio.[10]

Plasma Bigscreen on televisioissa ja muissa suurissa näytöissä käytettäväksi tarkoitettu versio, joka on mukana 5.26 versiossa. Bigscreen sisältää Aura-verkkoselaimen ja Plank Player -ohjelman musiikin ja videon toistamiseen.[11][12]

Toukokuussa 2023 KDE:n KWin-ohjelmaan on lisätty alustava HDR-tuki Wayland-ikkunoinnin kanssa. HDR-tuki julkaistaan Plasma 6.0 -version myötä.[13][14][15] Tuki ICC-profiileille on lisätty.[16]Plasma 6 julkaistiin helmikuussa 2024. Julkaisussa on siirrytty Qt:n uudempaan versioon muun kehitystyön ohella.[17]

Infrastruktuuri

Maskotti Konqi.
Maskotti Katie.

KDE -julkaisujen kehittämiseen suoraan liittyvät sivustot ovat pääasiassa kde.org-domainin alla. Lähdekoodi ja ohjelmistoprojektit sijaitsevat projects.kde.org-sivustolla[18]. Lähdekoodi sijaitsee pääosin git-versionhallintajärjestelmässä. Projektin aiemmin käyttämässä subversion-versionhallintajärjestelmässä sijaitsevat vielä lokalisointitiedostot, joidenkin ohjelmien lähdekoodit sekä grafiikkaa.[19]

Muita KDE-yhteisön sivustoja ovat muun muassa uutissivusto KDE News (dot.kde.org)[20], kehittäjien blogi-aggregaatti Planet KDE (planetkde.org)[21] ja KDE-foorumi (forum.kde.org)[22]. Käyttäjäohjeita varten on Userbase-wiki (userbase.kde.org)[23]. Kehittäjiä varten on Techbase-wiki (techbase.kde.org)[24]. Yhteisön organisointiin on Community-wiki (community.kde.org)[25].

opendesktop.org-sivuston[26] sisarsivustolla KDE-Look.org[27] on teemoja, tyylejä, taustakuvia ja kuvakkeita ja sisarsivustolla KDE-Apps.org[28] ohjelmia KDE-ympäristöön.

KDE:llä on kaupallisia tukijoita kuten Blue Systems, Canonical, Google, Suse ja Qt Company.[29] Suuri osa rahoituksesta kuluu matkoihin, tapaamisiin ja konferensseihin.[29] Työntekijöiden palkkaaminen on herättänyt vastustusta mutta joitakin henkilöitä on palkattu tukitoimiin ja dokumentoimiseen.[29]

Projektin maskotti on vihreä lohikäärme Konqi, jota käytetään KDE-tapahtumissa ja työpöydällä KDE-projektin tunnuksena. Katie on naispuolinen lohikäärme.

Ohjelmistokokonaisuus

KDE Plasma

KDE-ohjelmistokokonaisuuden sisältämistä tekniikoista merkittävin on Plasma, jonka avulla luodaan työpöydästä, paneeleista ja vempaimista (widgets) koostuvat työtilat. Plasma-työpöydästä on useita versioita, jotka on suunnattu eri laitteisiin:

  • Plasma Desktop pöytäkoneisiin ja tavallisiin kannettaviin tietokoneisiin. Toimii pohjana muille.[30]
  • Plasma Mobile älypuhelimiin ja MID-laitteisiin (Mobile Internet Device).[31]
  • Plasma Bigscreen älytelevisioihin ja erilaisiin TV-sovittimiin
  • Plasma Nano sulautettuihin järjestelmiin, kuten erilaisiin IoT-laitteisiin
  • Plasma Media Center viihdejärjestelmiin

Aikaisemmin työpöytäversioihin kuului myös minikannettaviin suunnattu Plasma Netbook sekä erilaisille kosketusnäytöille suunnattu Plasma Active, mutta nämä projektit on sittemmin sulautettu osaksi muita.

Plasma 5 on kehitetty käyttäen Qt 5-kehitysympärisöä ja KDE Frameworks 5 -kirjastoja. Se sisältää mm. edistyneen tuen OpenGL-laitteistokiihdytykselle (siirtäen mahdollisuuksien mukaan suuren osan laskennallisesta taakasta keskussuorittimen sijaan grafiikkasuorittimelle) ja sekä X- että Wayland -ikkunointijärjestelmille. Käytön kannalta sen huomattavia ominaisuuksia ovat:

  • KRunner -pikahaku, jolla voi tiedostojen hakemisen ja ohjelmien käynnistämisen hakemisen lisäksi myös esimerkiksi muuntaa mittayksiköitä, kääntää, hakea Internetistä ja etsiä uusia ohjelmia käytössä olevista ohjelmalähteistä
  • Discover -ohjelmistokeskus joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän käytössä oleville paketinhallintajärjestelmille ja samalla helpon tavan etsiä ja asentaa erilaisia yhteisön luomia lisäosia työpöytään ja sen eri komponentteihin
  • Aktiviteetit (Activities), jotka ovat edistynyneempi versio X-työpöytäympäristössä usein käytetyistä virtuaalityöpöydistä. Plasmassa voi käyttää myös jälkimmäisiä ja yhdistellä niitä vapaasti aktiviteettien kanssa.
  • Erittäin suuri muokattavuus erilaisilla widgeteillä ja paneeleilla
  • Hyvin laajat asetusvalikot joiden avulla työpöydän käyttäytymistä voi muokata varsin laajasti
  • KDE Connect -sovellus joka tarjoaa integraation Android-puhelimeen, mahdollistaen erilaiset etäohjaustoiminnot, tiedostojen jakamisen tietokoneen ja puhelimen välillä, puhelimen ilmoitusten lukemisen tietokoneella ja päinvastoin sekä lukuisia muita toimintoja [32]

Plasma-työpöytää käyttää oletuksena (tai tarjoaa yhtenä virallisesti tuetuista vaihtoehdoista) monet Linux-jakelut, joista tunnetuin lienee Ubuntun virallinen sisarjakelu Kubuntu. Muita suosittuja jakeluja ovat mm. Fedora, OpenSUSE ja Manjaro.

KDE Frameworks

Frameworks on kokoelma avoimen lähdekoodin Qt-kirjastoja, jotka toimivat pohjana Plasmalle ja muille KDE-ohjelmistoille.[33]

KDE Applications

Applications sisältää kaikki KDE-projektin ohjelmistot, sisältäen työpöytäympäristön tarpeita varten suunniteltujen oheisohjelmistojen lisäksi myös lukuisia itsenäisiä sovelluksia, joista osa on saatavilla Linuxin lisäksi myös monelle muulle alustalle.[34]

Esimerkkejä KDE-ohjelmista

KDE-projektissa on mukana yli 200 sovellusohjelmaa.[35]

  • Dolphin – tiedostonhallinta
  • Amarok – musiikkisoitin
  • digiKam – valokuvien hallinta ja käsittely
  • Elisa – musiikkisoitin[36]
  • Kdenlive – videoeditointi
  • Marble – 3D-karttasovellus
  • Okular – dokumenttien katselu
  • Gwenview – kuvien katselu
  • Kopete – usean protokollan pikaviestin
  • ChoquoK – sosiaalisten medioiden hallinta
  • Calligra – toimisto-ohjelmistopaketti (aiemmin KOffice)[37]
    • Words - tekstinkäsittely
    • Sheets - taulukkolaskenta
    • Stage - diaesitykset
    • Plan - projektinhallinta
    • Kexi - tietokantasuunnittelu
    • Karbon - vektorigrafiikka
    • Flow - diagrammipiirrokset ja virtauskaaviot
    • Author - luovan kirjoituksen sovellus
    • Braindump mindmapping (kehitys lopetettu)
  • Kontact – PIM-paketti, joka koostuu myös itsenäisesti käytettävistä ohjelmista:
    • Korganizer - kalenteri ja todo-listat
    • KAdressBook - yhteystiedot
    • Kmail - sähköposti
    • Akregator - RSS-syötteet
    • KTimeTracker - ajanseuranta (kehitys lopetettu)
  • Kate – tekstieditori
  • Konqueror – internetselain
  • JuK – musiikkisoitin ja jukeboksi
  • KWallet - salasananhallintaohjelmisto[38]
  • Spectacle - kuvankaappausohjelmisto[39]

KDE neon

KDE neon on KDE-yhteisön ylläpitämä Linux-jakelu, joka käyttää pohjanaan Ubuntun uusinta LTS (Long Term Support) julkaisua käyttäen pitkälti samoja ohjelmalähteitä, mutta tarjoaa Plasma-työpöydästä ja muista KDE-ohjelmistoista tuoreet versiot omista lähteistään. Jakelupaketti on myös esiasennettujen ohjelmistojen suhteen huomattavasti pelkistetympi kuin Ubuntu tai Kubuntu, eikä se sisällä valmiina juuri muuta kuin Plasma-työpöydän, sen keskeisimmät komponentit, paketinhallintaohjelmistot ja Firefox-selaimen.

Yhteisön itsensä mukaan se ei ole niinkään oma jakelunsa kuin vaihtoehtoinen ohjelmalähde kehittäjille ja niille jotka haluavat tuoreimmat KDE-ohjelmistot stabiilin Ubuntu-pohjan päällä.[40] Neonin jakelupaketit ovat saatavilla neljänä eri versiona: tavallisille käyttäjille suunnattu User joka tarjoaa tuoreimmat vakaat julkaisut ohjelmistoista, Testing jota päivitetään päivittäin bugikorjauksia sisältävistä kehityshaaroista, kokeellisia, vielä epävakaita ominaisuuksia sisältävä Unstable sekä viimeksi mainitun lisäksi kehittäjille tarkoitetut kirjastot valmiina sisältävä Developer.[41]

Lokalisointi

KDE Software Compilationin (KDE SC) versio 4.10.2 on käännetty yli 55:lle kielelle[42], myös suomeksi. Kaikkiaan KDE-ohjelmia (SC mukaan lukien) on käännetty täysin tai osittain yli sadalle kielelle.[43] KDE SC:tä sekä lukuisia muita KDE-ohjelmia lokalisoidaan suomeksi vapaaehtoisvoimin.[44]

Tärkeimmät julkaisut

KDE 1.0
VersioPäivämääräTietoja
1996-10-14KDE kehitystyö aloitetaan
K Desktop Environment 11998-07-12
K Desktop Environment 22000-10-23
K Desktop Environment 32002-04-03
KDE Software Compilation 42008-01-11Siirtyminen Qt 4 ympäristöön. KDE 4.4 eteenpäin projekti kulki nimellä KDE SC
KDE Plasma 52014-07-15Siirtyminen Qt 5 ympäristöön. KDE kehitystyö hajautettiin: Plasma, Frameworks ja Applications seuraavat eri versionumerointia.
KDE Plasma 62024-02-28[45][17]Qt 6, oletusarvoinen Wayland, käyttöliittymäelementtien siirto Kirigami-elementteihin[46]
KDE 2.0
KDE 3.5
KDE 4.5
KDE Plasma 5.16

KDE Plasma 6

Plasma 6:ssa tehtyyn kehitystyöhön kuuluu HDR-tuki ja väriprofiilit. Värisokeille käyttäjille on lisätty värikorjaukseen suodattimet.[17]

Wayland on oletuksena käytössä oleva istunto. Paneelit ovat oletuksena kelluvia ja osaavat piiloutua automaattisesti. Käyttöliittymässä oletuksena yksi klikkaus on valinnalle ja tuplaklikkaus avaamiselle. Kosketuspaneelin taputus klikkausta varten on oletuksena käytössä. Vierityspalkin klikkaus siirtyy valittuun paikkaan. Vieritystoiminto ei enää automaattisesti vaihda virtuaalista työpöytää.[17]

Suurin muutos on Qt-version päivitys, jonka myötä KDE-projektin ei enää tarvitse ylläpitää itse vanhempaa versiota. Edellinen siirtyminen Qt 5:een julkaistiin KDE 5:ssä 10 vuotta aiemmin.[47]

Lukuja

  • KDE:n ydinmoduuleissa oli vuonna 2009 4 273 291 lähdekoodiriviä David A. Wheelerin SLOCCount:in mukaan.[48]
    • Tämän lähdekoodin kehityksen arvoksi laskettiin 175 364 716 dollaria.[48]
    • Lisäksi on lukuisia sovellusohjelmia, jotka eivät ole KDE-jakelun mukana.[48]
  • KDE:ssä on yli 6 miljoonaa lähdekoodiriviä ilman Qt:ta, joka on keskeinen osa ja vieläkin suurempi[49]
  • KDE-projektilla on yli 2 500 jäsentä joilla on tunnukset lähdekoodin, taiteen, dokumentaation ja muun lisäämiseen säännöllisesti[49]
  • KDE on käännetty yli 65 kielelle[49]
    • Pelkästään käännösryhmiin kuuluu noin 300 henkilöä.
  • KDE:llä on 17 virallista WWW-toisiopalvelinta yli 12 maassa sekä yli 106 virallista FTP-toisiopalvelinta yli 39 maassa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta KDE.
Noudettu kohteesta ”https:https://www.search.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=KDE&oldid=22310628”
🔥 Top keywords: