Kaarnajärv
Kaarnajärv (myös Kaarna järv)[1] on Virossa Valgamaalla Otepään kunnassa sijaitseva luonnollinen järvi.[1][2]
| Kaarnajärv | |
|---|---|
 | |
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Otepään kunta |
| Koordinaatit | , 26°31′39″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Elva jõen valuma-alue |
| Tulo-oja | oja Pilkuse järvestä |
| Laskuoja | Kaarnaoja Lüüsjärveen |
| Järvinumero | VEE2103600 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 120 m |
| Rantaviiva | 2,755 km |
| Pinta-ala | 24,8 ha |
| Keskisyvyys | 2,9 m |
| Suurin syvyys | 4,3 m |
| Valuma-alue | 10,2 km² |
| Saaria | 2 |
| Kaarnasaar, Kivisaar | |
 Kaarnajärv | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 25 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 650 metriä leveä. Järvi sijaitsee 1,5 kilometriä Otepäästä itään. Saaria on kaksi, joista toinen Kivisaar on pelkkä luoto ja toisen Kaarna saaren läpimitta on 120 metriä ja pinta-ala 0,9 hehtaaria. Kummatkin saaret ovat autiot. Järven vedenpinnan korkeus on keskimäärin 120,0 m mpy. Järven läpi laskee Kaarnaoja, joka lähtee järven pohjoisrannasta ja laskee heti viereiseen Lüüsjärveen ja jatkaa Otepään pohjoispuolella kohti Elva jõgea, johon se yhtyy viiden kilometrin päässä. Järven itärantaan Veskikäärin lahteen laskee Puurakese oja, joka virtaa Porisoon kautta, ja joka tuo monien lampien vedet. Samaan lahteen laskee Piikuse järven laskuoja, jonka kautta laskee monen pikkulammen vedet. Järven valuma-alueen laajuus on 10 neliökilometriä.[1][2]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 2,9 metriä ja suurin syvyys 4,3 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00072 kuutiokilometriä eli 0,72 miljoonaa kuutiometriä [3]. Järven rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä ja se on peltomaiden ja niittyjen ympäröimä.[1][2]
Järven luokittelu ja ekologia
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti hypertrofiseksi järveksi, kun veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkealla (vir. hüpertroofne tai liigtoiteline, HY). Silloin on järven biomassa suuri sekä mikrobitason että vesikasvillisuuden osalta.[1]