Kah’ovkan tekojärvi
Kah’ovkan tekojärvi (ukr. Каховське водосховище, Kah’ovske vodosh’ovyštše) on Ukrainan eteläosissa sijaitseva, pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi suurin tekojärvi ja 12. suurin makeanveden allas.[1] Se muodostaa osan Dneprin alajuoksun pääuomaa, ja sijaitsee noin 410–460 kilometriä pääkaupunki Kiovasta kaakkoon. Tekojärvi sijaitsee Dnipropetrovskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla. Suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit tekoaltaan rannoilla ovat Nikopol, Enerhodar, Nova Kah’ovka ja Kah’ovka.[4]
| Kah’ovkan tekojärvi | |
|---|---|
 Landsat-satelliittikuva Kah’ovkan tekojärvestä. | |
| Valtiot | Ukraina |
| Paikkakunta | Zaporižžjan alue, Dnipropetrovskin alue ja Hersonin alue |
| Koordinaatit | , 34°15′E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Dnepr |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 44 m |
| Pituus | 230 km |
| Leveys | 23 km |
| Rantaviiva | 896 km |
| Pinta-ala | 2 155 km² [1][2] |
| Tilavuus | 18,15 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 8,4 m [3] |
| Suurin syvyys | 32 m [3] |
 Kah’ovkan tekojärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Tekojärvi syntyi Kah’ovkan vesivoimalaitoksen padon rakentamisen seurauksena Dnepriin vuonna 1956.[2] Voimalapato rakennettiin vuosina 1950–1956 ja sijaitsee 12 kilometriä Hersonin alueen Kah’ovkan kaupungista lounaaseen. Padossa on kuusi 58,5 MW:n generaattoria, ja näillä tuotetaan vuosittain keskimäärin 1,4 TWh sähköenergiaa. 3,84 kilometriä leveän padon yli kulkee maantie ja rautatie. Vesivoimalan läheisyyteen on sittemmin noussut Nova Kah’ovkan kaupunki.[5]
Tekojärven pituus on 240 kilometriä ja leveys enimmillään 23 kilometriä. Pinta-ala on 2 155 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Päijänteen ala, keskisyvyys 8,4 metriä (vaihteluväli 3–26 m; maksimi 32 m). Tekoaltaan kokonaisvesitilavuus on 18,15 kuutiokilometriä (noin 1,5 kertaa Päijänteen tilavuus), josta 6,78 km3 on käytettävissä.[2][3][6][1] Helmikuussa 2018 oli rakenteilla Kah’ovkan 2. vesivoimalaitos, jolla vesivoimayhtiö UkrHidroenerho pyrkii optimoimaan vesivoiman tuotantoa Kah’ovkan tekojärvestä. Tämä tuo valmistuessaan aiemman 335 MW:n voimalan (HES-1) lisäksi 250 MW uutta voimalakapasiteettia (HES-2).[6]
Tekoaltaan vettä käytetään sähkövoiman tuottamiseen, kasteluun, teollisuuslaitosten tarpeisiin ja kalankasvatukseen. Vettä käytetään myös Pohjois-Krimin kanaaliin ja Dnepr-Kryvyi Rih -kanaaliin. Tekoallas synnytti valmistuessaan myös riittävän kulkusyvyyden Dneprin vesitielle ja mahdollisti laivaliikenteen.[2][3] Voimalapadon vieressä on laivaliikennettä palveleva sulutus.
Kah’ovkan vesivoimalan pato Venäjän hyökkäyssodan aikana
- Pääartikkeli: Kah’ovkan padon tuhoutuminen
Ukrainan tietotoimiston mukaan ilman tunnisteita olleita miehittäjiä (Venäjän joukkoja) tankkeineen saapui 24. helmikuuta 2022 päivällä Kah’ovkan vesivoimalan padolle.[7] Seuraavana päivänä uutisoitiin venäläisjoukkojen miehittäneen vesivoimalan alueen osana Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan (2022-).[8]
Vesivoimalan patorakennelman yli kulki kaksikaistainen maantie (osa eurooppatie E58:aa) ja rautatie.[5][9] Maantie oli Antonivkan sillan ohella ainoa kiinteä maantien siltayhteys Dneprin alajuoksulla.[9] Hyökkääjävaltio Venäjän tuhottua Antonivkan sillan menetettyään miehitysalueensa Dneprin länsipuolella marraskuussa 2022, näin vaikeuttaen Ukrainan vastahyökkäyksen jatkamista, Kah’ovkan padon merkitys strategisesti tärkeänä mahdollisena väylänä suurjoen yli korostui.[10][11]
Tekojärven sulkeva pato murtui aamuyöllä 6. kesäkuuta 2023, aiheuttaen tulvan Dneprin alajuoksulle. Ukrainalaiset lähteet syyttivät venäläisiä padon räjäyttämisestä, kun taas venäläiset väittivät padon tuhoutuneen tykistöiskussa.[12][13][14]
Kuvia
Kah’ovkan vesivoimala.
Maantie Dneprin yli Kah’ovkan vesivoimalapatoa pitkin.
Kah’ovkan tekojärveä.
Pohjois-Krimin kastelukanava saa alkunsa Kah’ovkan tekojärvestä.(venäjäksi)
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kah’ovkan tekojärvi Wikimedia Commonsissa
- Kah’ovkan vesivoimala (Kah’ovska HES) (Arkistoitu – Internet Archive) (ukrainaksi) (uge.gov.ua)