Kari Mäkinen
Kari Olavi Mäkinen (s. 5. tammikuuta 1955 Pori) toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkipiispana vuosina 2010–2018. Mäkinen vihittiin Turun Tuomiokirkossa arkkipiispan virkaan 6. kesäkuuta 2010.[1] Hän jäi eläkkeelle 1. kesäkuuta 2018.
| Kari Mäkinen | |
|---|---|
 Arkkipiispa Kari Mäkinen | |
| Turun ja Suomen arkkipiispa | |
1.6.2010–1.6.2018 | |
| Edeltäjä | Jukka Paarma |
| Seuraaja | Tapio Luoma |
| Turun arkkihiippakunnan piispa | |
1.1.2006–31.5.2010 | |
| Edeltäjä | Ilkka Kantola |
| Seuraaja | Kaarlo Kalliala |
| Ulvilan kirkkoherra | |
1994–2005 | |
| Seuraaja | Marianne Känä |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kari Olavi Mäkinen |
| Syntynyt | 5. tammikuuta 1955 Turku |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | arkkipiispa |
| Vanhemmat | Paavo Mäkinen Liisa Herneranta |
| Puoliso |
|
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Pappisvihkimys (1979) teologian tohtori (1989) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Tausta ja yksityiselämä
Mäkinen valmistui teologian kandidaatiksi (vast. nyk. maisteri) vuonna 1979 ja lisensiaatiksi vuonna 1987. Väiteltyään hän sai teologian tohtorin arvon vuonna 1989. Mäkinen vihittiin papiksi vuonna 1979, ja hän on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon vuonna 1991.[2] Mäkinen on suorittanut siviilipalveluksen.[3]
Kari Mäkisellä on puolisonsa sairaalapastori Eija Mäkisen kanssa neljä lasta.[2]
Ura kirkossa
Mäkinen toimi seurakuntapastorina Helsingin Roihuvuoren 1979 ja Lauttasaaren vuosina 1979–1984 seurakunnissa, Länsi-Porin seurakunnassa 1989 sekä Ulvilan seurakunnassa 1989–1993 ja tutkijana 1984–1989. Vuonna 1994 hän toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian vs. apulaisprofessorina. Vuonna 1994 Mäkinen valittiin kirkkoherraksi Ulvilan seurakuntaan, jossa hän työskenteli vuoteen 2005. Turun tuomiokapitulin pappisasessorina hän oli 1998–2004 ja Turun tuomiokapitulin hiippakunnallisen tukiprojektin tehtävissä 1. elokuuta – 31. joulukuuta 2006. Hän toimi Turun arkkihiippakunnan piispana vuosina 2005–2010.[1]
Kari Mäkinen on toiminut piispainkokouksen jäsenenä vuosina 1998–1999 sekä 2002–2003, erinäisten kirkollisten valiokuntien ja työryhmien jäsenenä, Pyhän Henrikin Säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 sekä säätiön hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2002.[1]
Arkkipiispaksi
Jukka Paarman jäädessä eläkkeelle vuonna 2010 Mäkinen asettui ehdolle arkkipiispaksi saaden ensimmäisellä vaalikierroksella eniten ääniä. Arkkipiispan vaalin toisella kierroksella 11. maaliskuuta 2010 Mäkinen voitti vastaehdokkaansa, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokasen äänin 593–582.[4]
Näkemyksiä
Mäkistä pidettiin arkkipiispanvaalissa liberaalina ehdokkaana. Häntä kuvailtiin pohdiskelevana filosofina, joka haluaa kirkon olevan moderni ja tulevaisuuteen katsova.[3] Mäkinen suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon ja on toivonut pakolaisille nykyistä parempaa kohtelua Suomessa sekä turvallista reittiä Eurooppaan.[5]
Mäkinen herätti syksyllä 2010 kohua sanomalla kuuluvansa keskiluokkaan,[6] vaikka hänen vuosiansionsa olivat edellisenä vuonna 111 667 euroa[7] ja arkkipiispana hän on Suomen valtiollisen protokollan ylimmässä päässä.
Mäkisen samaa sukupuolta olevien avioliittoa koskeva lausunto herätti keskustelua marraskuussa 2014. Mäkinen kertoi Facebook-päivityksessään iloitsevansa eduskunnan päätöksestä antaa oikeus avioliiton solmimiseen myös homopareille. Seuranneen viikonlopun aikana noin 13 000 ihmistä erosi kirkosta ja jopa kolme neljäsosaa eronneista sanoi eronsa syyksi Mäkisen myönteiset lausunnot eduskunnan avioliittopäätöksestä.[8] Mäkisen lausunnot ovat kuitenkin saaneet myös paljon tukea sekä kannustusta,[9] ja kirkkoon myös liityttiin lausuntojen seurauksena tavanomaista enemmän. Liittyneiden määrä oli kuitenkin muutamissa kymmenissä, eli huomattavasti vähäisempi kuin eronneiden.[10] Vaikka Mäkinen suhtautuu myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliiton kirkolliseen vihkimiseen, on vihkimistä ennen kuitenkin oltava asiasta kirkon yhteinen päätös.[11]
Pääsiäislauantaina 2016 Mäkinen lupasi MTV:n haastattelussa kirkon suojelevan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.[12] Mäkisen kommentteja seuranneina päivinä kirkosta erosi lähes tuhat suomalaista Eroakirkosta.fi-sivuston kautta.[12][13]
Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä kirkon tehtävä ei ole puolustaa Suomen etua.[14]
Julkisuudessa on herännyt epäilyjä, että arkkipiispa Mäkinen voisi olla sitoutumattomana presidenttiehdokkaana SDP:n tukemana.milloin? Piispa tyrmäsi huhun.[15]
Kunnianosoituksia
Suomen leijonan ritarikunta (Suomi, 2014)[16]
Julkaisut
- Hämärässä kypsyy aamu. Helsinki: Kirjapaja, 1986. ISBN 951-621-648-X.
- Unelma jälkikristillisestä kulttuurista ja uskonnosta. Tulenkantajien oppositio kansankirkollista arvomaailmaa vastaan 1924–1930. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1989. ISBN 951-902-173-6.
Lähteet
- Turun arkkihiippakunnan kotisivu
- Arkkipiispa Kari Mäkinen | Evl.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Kari Mäkinen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kari Mäkinen radio-ohjelmassa Kuusi kuvaa, 26.3.2016 Yle
- Kari Mäkinen kertoo suhteestaan kirjallisuuteen radio-ohjelmassa Kultakuume, 12.7.2016 Yle
 | Edeltäjä: Jukka Paarma | Turun arkkipiispa 2010–2018 | Seuraaja: Tapio Luoma |
 | Edeltäjä: Ilkka Kantola | Turun arkkihiippakunnan piispa 2006–2010 | Seuraaja: Kaarlo Kalliala |