Keskiyläsaksa

Keskiyläsaksa (saks. Mittelhochdeutsch) on Jacob Grimmin keksimä nimitys saksankielen toiselle historialliselle kehityskaudelle, jona tavallisesti käsitetään ajanjaksoa vuosien 1100 ja 1500 välillä. Keskiyläsaksa erottautuu varhaisimmista kielikaudesta eli muinaisyläsaksasta siinä, että kaikki muinaisyläsaksan taivutustavujen vokaalit ovat muuttuneet e:ksi, esim. muinaisyläsaksa: boto, keskiyläsaksa: bote (uusyläsaksa: Bote). Keskiyläsaksan ja sitä seuraavan uusyläsaksan kauden välillä ei ole olemassa yhtä selvää kielellistä rajamerkkiä, vaan rajana yleensä pidetään Lutherin esiintymistä ja saksalaisen kirjakielen syntymistä.^[1]