Kiinan tasavallan asevoimat

Kiinan tasavallan paetessa Taiwanille suurin osa Kiinan laivastosta ja ilmavoimista siirtyi sen mukana, mikä osaltaan vaikeutti Mao Zedongin pyrkimyksiä valloittaa saari ja tukahduttaa Tšiang Kai-šekin johtama vastarinta lopullisesti.^[1]

Alkujaan armeija oli kuomintangin puolisotilaallinen yksikkö ja toimi nimellä Kansallinen vallankumousarmeija.^[2] Asevoimien kansallistaminen alkoi 1940-luvun lopulla, jolloin kenraali Sun Li-jen alkoi uudistamaan armeijaa.^[3] Vuonna 1949 Tšiang julisti poikkeustilan koko Taiwanin alueelle, mikä muutti Kiinan tasavallan käytännössä sotilasdiktatuuriksi. Poikkeustila loppui vuonna 1987. Tuona aikana Yhdysvallat mm. aloitti sotilasyhteistyön Taiwanin kanssa.^[4]

Asevoimien rooli on perinteisesti ollut puhtaasti sotilaallinen, mutta vuodesta 2009 lähtien asevoimat on osallistunut myös luonnonkatastrofien raivaustöihin ja väestön pelastustehtäviin. Tähän ryhdyttiin sen jälkeen, kun asevoimat sai laajaa kritiikkiä Morakot-taifuunin iskettyä saarelle vuonna 2009.^[5]

Taiwan lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2016 ja viimeiset kutsunnat pidettiin seuraavana vuonna.^[6] Asevelvollisuus on sittemmin palautettu, ja vuonna 2022 sen pituudeksi määrättiin yksi vuosi.^[7]

Nykyään Kiinan tasavallan perustuslaki kieltää asevoimien käytön jonkun yksittäisen puolueen tai yksilön poliittisiin tarkoituksiin. Asevoimien aktiivisessa palveluksessa olevat sotilaat eivät myöskään saa toimia siviiliviroissa.^[8]

Taiwanin armeijan koko on noin 170 000 sotilasta, mikä on saman verran kuin esimerkiksi Saksassa. Reservin koko noin 700 000 henkilöä.^[9] Vuonna 2020 asevoimien budjetti oli 13,1 miljardia dollaria.^[10] Tämä on arviolta hieman yli 2 % maan BKT:sta.

Lokakuussa 2021 kävi ilmi, että Yhdysvaltain erikoisjoukkojen noin 20 sotilaan osasto oli harjoitellut useita kuukausia Taiwanissa paikallisen armeijan kanssa. Taiwanin puolustusministeri ei aluksi kommentoinut asiaa, mutta Pentagonin mukaan yhteisharjoitus oli linjassa USA:n politiikan kanssa ottaen huomioon Kiinan kansan vapautusarmeijan luoman uhan Taiwanin demokratialle.^[11] Kuun lopulla Tsai Ing-wen sanoi CNN:n haastattelussa, että Kiinan uhka kasvaa päivä päivältä, mutta sanoi myös uskovansa siihen, että USA tulisi Taiwanin avuksi. Hän myös myönsi, että yhdysvaltalaiset harjoittelevat yhdessä taiwanilaisten kanssa, mutta sanoi, että määrät ovat pieniä.^[12]

• Sotilasarvot Kiinan tasavallan asevoimissa

• 
  Sotilasambulanssi
• 
  Tšiang Kai-šek tarkastaa joukkoja vuonna 1945
• 
  Armeijan maskotteja rekrytointiteltan edustalla
• 
  Kadettien kuoro