Kirkkonummen rautatieasema

Kirkkonummen rautatieasema (lyh. Kkn, ruots. Kyrkslätts järnvägsstation) on lähi- ja kaukojunien rautatieasema rantaradalla Kirkkonummella, Siuntion ja Tolsan asemien välissä. Kirkkonummi on U- ja L-lähijunien pääteasema, jossa myös H- ja Y-junat pysähtyvät. Asemalla pysähtyvät Helsinki – Turku/Turku satama kaukojunista IC 941, IC 943, IC 966, IC 986, IC 972 ja IC 974. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee päivittäin useampi linja-autovuoro Karjaalle, josta on yhteys Turkuun.

Kirkkonummi
Kyrkslätt
Perustiedot
Lyhenne	Kkn
Rataosa	Helsinki–Turku
Sijainti	, 024°26′20″E
Osoite	Nummitie 13, 02400 Kirkkonummi
Vyöhyke	D
Etäisyydet	Tolsa 1,9 km Siuntio 13,8 km
Liikenne
Käyttäjiä	3 246 / vrk (lähiliikenne, kevät 2008) [1]
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Kaukoliikenne	Helsinki–Turku
Lähijunat	H Y U L
Vaihtoyhteydet	171, 172/V, 173/Z, 174Z, 181, 182, 192 K T V, 902/K, 903/K, 907, 908, 911
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	55 cm (Liikenneviraston standardi)
Lyhin ja pisin pituus	316 m; 322 m [2]
Pinnoite	asfaltti
Laiturinäytöt	3 kpl, [2] 1 kpl / raide
Asemarakennus
Lipunmyynti	lippuautomaatti
Hissejä	2
Ratapiha
Raiteisto	3 laituriraidetta 2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Helsinki–Turku Km   Lyh. Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama valtatie 8:n ylitys 193,0 Tku Turku päärautatieasema valtatie 9:n alitus  Toijalaan Aurajoki (silta) Iti Ikituuri valtatie 1:n ylitys valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa valtatie 1:n ylitys 187 Lst Lauste 185 Maja (Varissuo) 183 Lit Littoinen 181 Nunna Uitto valtatie 1:n alitus 178 Run Runko 176,2 Pik Piikkiö kantatie 40:n alitus 174 Mak Makarla valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Tok Toikkala Paimionjoki seututie 181:n ylitys 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala vanha ratalinja 149 Talola Pepallonmäki 146 Häntälä Halikko vanha ratalinja 144 Hlk Halikko seututie 224:n ylitys Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja seututie 110:n alitus 138,9 Slo Salo Salonjoki Tottola Lavianmäki Tottolan sorakuoppa kantatie 52:n alitus 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto vanha ratalinja Märjänmäki Kisakallio Pö Perniö Lemunmäki 121 Erv Ervelä (vanha) vanha ratalinja 115,1 Erv Ervelä (uusi) vanha ratalinja Harmaamäki Haukkamäki Kaivosmäki Ks Koski Kiskonjoki Kelkkala vanha ratalinja 104 Kvl Kuovila Brödtorp seututie 104:n alitus 95 Fiskari seututie 111:n alitus 93,6 Pku Pohjankuru vanha ratalinja Högbacka Pohjankurun vanha tunneli Jokisuunkoski Åminne Köpskog Pin Pinjainen Bäljens seututie 111:n alitus vanha ratalinja  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle valtatie 25:n alitus 78 Ksl Kaunislahti Västankvarnin soravaihde 73 Vst Vesta 69,5 Iko Inkoo 69,0 seututie 186:n alitus 64 Th Tähtelä 60 Röt Rödbrott Rödbrottin vaihde 59 Tys Tyris 58 Plä Päivölä 55 Käk Käkelä 50,7 Sti Siuntio 50,0 seututie 115:n ylitys vanha ratalinja 49 Vm Viima Siuntionjoki Riddarbacken Lillgård 46,9 Ket Ketola vanha ratalinja 44 Kl Kela  Båtvikiin (purettu) 41 Vhm Vuohimäki 39,4 Jep Jeppas 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Plt Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila valtatie 1:n alitus 17,6 Kvh Koivuhovi (uusi) 17 Koivuhovi (vanha) 16,0 seututie 114:n ylitys 15,8 Kni Kauniainen 14,5 Kehä II:n ylitys 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle Kehä I:n alitus seututie 110:n ylitys seututie 120:n alitus 6,4 Hpl Huopalahti valtatie 3:n ylitys 5,4 Haaga 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema Pasila alapihalle  Katajanokalle (pur.) 0,1 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset
Infobox OK

Välittömästi Kirkkonummen ratapihan jälkeen rantarata jatkuu Turun suuntaan yksiraiteisena, Helsingin suuntaan kaksiraiteisena.

Asema kuuluu Uudenmaan liiton inventoimiin kulttuuriympäristöihin.^[3] Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. ^[4] Se on rakennettu 1901–1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto.^[5] Aseman vieressä oli toinenkin työntekijän asunto, mutta se purettiin vuonna 2009, ja sen tilalle rakennettiin uusi tie sekä linja-autoasema.

Kirkkonummen rautatieasema jäi vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla Porkkalan vuokra-alueelle. Viimeinen suomalainen juna lähti asemalta 28. syyskuuta 1944 ja asema suljettiin suomalaiselta junaliikenteeltä virallisesti 3. lokakuuta samana vuonna. Neuvostoliiton miehitysaikana Kirkkonummi oli vuokra-alueen keskeinen liikennepaikka, ja tavara- ja sotilasliikenne Kirkkonummelta Pasilan kautta Leningradiin alkoi 4. marraskuuta 1944. Porkkalan palautuksen jälkeen Kirkkonummen rautatieasema avattiin suomalaisena liikennepaikkana jälleen toukokuun alussa 1956. Vuonna 1969 Kirkkonummesta tuli ensimmäisen sähköistetyn rataosan ja samalla rantaradan lähijunien pääteasema. Neuvostoliittolaisten miehitysaikana rakentamassa veturitallissa toimi veturikorjaamo 1980-luvun puoliväliin saakka; rakennus on sittemmin purettu. Asemalle rakennettiin alikulkutunneli vuonna 1988 ja samassa yhteydessä tavaramakasiini siirrettiin asemarakennuksen itäpuolelta sen länsipuolelle. Tavaraliikenne Kirkkonummen asemalla lopetettiin vuonna 2002, mutta matkustaja-asemana Kirkkonummi on edelleen tärkeä.^[4]

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014^[6], mutta asemalla on lippuautomaatti.