Kresttsy
Kresttsy (ven. Кре́стцы) on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Kresttsyn piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Holovajoen varrella 85 kilometriä Novgorodista kaakkoon. Taajaman kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie.[1] Taajamassa on 8 700 ja kunnassa 9 800 asukasta (vuonna 2010)[2].
| Kresttsy Крестцы | |
|---|---|
 Kresttsyn keskustaa. | |
_(1781).gif) vaakuna | |
  Kresttsy | |
Koordinaatit: , 32°31′22″E | |
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Piiri | Kresttsyn piiri |
| Kaupungiksi | 1776 |
| Taajamaksi | 1938 |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunkimainen taajama |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 617,68 km² |
| Väkiluku (2010) | 9 800 |
Maantiede ja ilmasto
Kresttsyn kunnan pinta-ala on 617,68 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu luoteessa Kresttsyn piirin Ust-Volman, koillisessa Rutšjin ja kaakossa Novoje Rahinon kuntiin sekä etelässä Demjanskin ja lännessä Parfinon piireihin[4]. Pinta-alasta 61,9 % on metsää, 34,7 % maatalousmaata ja 2,9 % asuinaluetta[3].
Kunta sijaitsee Ilmajärven tasangolla, jonka maisemaa leimaavat matalat kukkulat ja suoalueet[5]. Tärkeimmät joet ovat Mstan sivujoki Holova ja jälkimmäiseen laskeva Mošnja[6]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, sapropeeli ja savi[7]. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Gverstjanitsa-järvi ympäröivine maisemineen sekä Jamskaja Slobodan lähellä sijaitseva pyhä lähde[8].
Seutu kuuluu manner- ja meri-ilmaston siirtymäalueeseen. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –8,9 °C ja heinäkuun 17,2 °C. Vuotuinen sademäärä on 695 millimetriä.[9]
Asutus
Kresttsyn taajaman lisäksi kuntaan kuuluu yhdeksän kylää: Berjozka, Dolgi Bor, Dolgi Most, Hartševnja, Jamskaja Sloboda, Mokryi Ostrov, Pristan, Staraja Bolotnitsa ja Stukovja[10]. Kaupunkiväestön osuus on 88,6 %[2].
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 8 502[11] | 9 749[12] | 10 190[13] | 10 464[14] | 9 963[15] |
Historia
Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Kresttsyn pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun lopussa[16]. Sen nimitys perustuu venäjän kielen risteystä tarkoittavaan sanaan. Moskovan ja Novgorodin väliseltä tieltä haarautuivat Kresttsyssä tiet Borovitšiin ja Staraja Russaan.[17]
Vuonna 1776 Kresttsystä tuli kaupunki ja Novgorodin käskynhaltijakuntaan kuuluneen kihlakunnan keskus. Kihlakunta lakkautettiin vuonna 1796, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1802. Kaupungin ja sen vieressä sijainneen kyytimiesten taajaman Jamskaja Slobodan asukkaat saivat elantonsa maantieliikenteestä, kaupankäynnistä ja pienteollisuudesta. Seutu oli kuuluisa Krestetskaja strotška -nimellä tunnetuista kirjontatöistään.[17][18] Vuosina 1882–1885 Kresttsyssä työskenteli opettajana venäläinen kirjailija Fjodor Sologub[19]. Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 2 600 asukasta[20].
Kresttsyn kihlakunta lakkautettiin vuonna 1922 ja vuonna 1926 kaupunki alennettiin kyläksi. Vuonna 1927 siitä tuli piirikeskus ja vuonna 1938 kaupunkimainen taajama. Toisen maailmansodan aikana Kresttsyn läheltä meni saksalaisten vastainen rintamalinja. Nykyinen kaupunkikunta on perustettu vuonna 2006.[17][21]
Liikenne, talous ja palvelut
M10-valtatieltä haarautuu Kresttsyssä Okulovkan kautta Borovitšiin, Pestovoon ja Ustjužnaan johtava maantie. Taajamasta on linja-autoyhteydet kunnan ja piirin kyliin, Novgorodiin ja alueen muihin keskuksiin sekä Pietariin ja Tveriin. Kresttsyssä on Bologojen ja Dnon väliseltä rautatieltä Valdaissa haarautuvan tavaraliikenteen radan pääteasema.[22]
Talous perustuu puunhankintaan ja -jalostukseen sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuuteen[23]. Taajaman tunnetuimmat yritykset ovat perinteisiä tekstiilituotteita valmistava ompelimo Krestetskaja strotška sekä pitkät perinteet omaava, aikaisemmin metsäteollisuuden malliyrityksenä toiminut Kresttsyn metsäteollisuuspiiri[24]. Maataloutta edustavat lähinnä asukkaiden palstaviljelmät[25].
Kresttsyssä toimii viisi lastentarhaa, kaksi keskikoulua, lasten harrastuskeskus ja ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo, kahden kylän kulttuuritalot, lasten musiikkikoulu, kansanperinnekeskus, viisi kirjastoa, kotiseutumuseo, Krestetskaja strotška -tehtaan museo ja elokuvateatteri. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala ja poliklinikka.[26]
Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu
Taajama koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä matalista kerrostaloista. Holovajoen vasemmalla rannalla sijaitseva keskusta on säilyttänyt alkuperäisen suorakulmaisen asemakaavansa keskusaukioineen.[27]
Seudulta on löydetty useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkejä ovat 1700–1800-luvuilla pystytetyt Katariina II:n matkapalatsi sekä vankila- ja sairaalarakennukset, Pyhän Katariinan katedraali (1777), Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1863–1865) sekä vanhat kauppias- ja asuintalot. Historialliset kohteet liittyvät etupäässä toiseen maailmansotaan.[28]
Taajamassa on ravintola ja muutama kahvila[29]. Majoituspalveluja tarjoavat hotelli Lesnaja ja motelli Bumer[30][31].
Lähteet
- Dokument territorialnogo planirovanija (generalnyi plan) Krestetskogo gorodskogo poselenija Krestetskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti: Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana 2011. Veliki Novgorod: GrafInfo. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Kresttsyn kunnan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Kresttsyn piirin sivusto (venäjäksi)
- Kresttsyn taajamasta ja piiristä kertova sivusto (venäjäksi)