Okulovka

Okulovka (ven. Оку́ловка) on kaupunki, kaupunkikunta ja Okulovkan piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Mstan sivujoen Peretnan varrella 140 kilometriä Novgorodista itään[1]. Kaupungissa on 12 500 ja kunnassa 12 900 asukasta (vuonna 2010)[2].

Okulovka
Окуловка
Okulovkan uusi rautatieasema.
Okulovkan uusi rautatieasema.
vaakuna
vaakuna

Okulovka

Koordinaatit: , 33°17′53″E

ValtioVenäjä
AlueNovgorodin alue
PiiriOkulovkan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppikaupunki
 – Hallinnon tyyppikaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala30,64 km²
Väkiluku (2010)12 900
AikavyöhykeUTC+3 (MSK)









Peretnajoki Okulovkassa.
Vanhoja asuintaloja.
Aleksanteri Nevalaisen kirkko.
Okulovkan paperitehdas.

Maantiede ja ilmasto

Okulovkan kunnan pinta-ala on 30,64 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Okulovkan piirin Kulotinon, idässä Uglovkan, etelässä Turbinnojen ja lännessä Berjozovikin kuntiin[4]. Pinta-alasta 90,3 % on asuinaluetta ja 9,6 % maatalousmaata[3].

Kunta sijaitsee Valdain ylängön luoteisosassa. Sen maisemaa leimaavat jääkauden muovaamat harjut ja kukkulat, joiden välissä on soistuneita alankoja ja järviä. Jokia ovat Peretna, Tšernjavka ja Hvoštšenka.[5] Kaakkoisosassa sijaitsee maisemaltaan suojeltu Okulovskoje-järvi[6]

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto. Tammikuun keskilämpötila on –9,6 °C ja heinäkuun 16,9 °C. Vuotuinen sademäärä on 650 millimetriä.[7]

Asutus

Okulovkan kuntaan kuuluvat kaupungin lisäksi Okulovkan ja Šurkinon kylät[8]. Kaupunkiväestön osuus on 96,8 %[2].

Asukasluvun kehitys

19591970197919892002
20 034[9]19 194[10]19 291[11]17 197[12]14 470[13]

Historia

Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Okulovkan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1495 verokirjassa. Sen lähelle syntynyt rautatieläisten asutus sai alkunsa Moskovan ja Pietarin välistä päärataa rakennettaessa vuonna 1851. Okulovka sai kaupunkimaisen taajaman statuksen vuonna 1928. Sen lähelle perustettiin vuonna 1856 sellu- ja paperitehdas, jonka yhteyteen rakennettiin Parahinon taajama ja Poddubjen asema. Okulovkan ja Parahino-Poddubjen taajamat yhdistettiin Okulovkan kaupungiksi vuonna 1965.[14]

Liikenne, talous ja palvelut

Kaupungin läpi kulkee Moskovan ja Pietarin välinen päärata, josta haarautuu yhdysrata Poddubjen aseman kautta Neboltšiin. Rautatiepiirin keskuksena toimivalta Okulovkan asemalta on paikallisjunayhteydet Bologojeen ja Malaja Višeraan. Asemalla pysähtyy joukko Moskovan ja Pietarin välisiä sekä kauemmas Venäjälle suuntaavia kaukojunia. Kaupungin läpi kulkee myös Kresttsyn ja Borovitšin välinen asfaltoitu maantie, jolta on linja-autoyhteydet alueen muihin keskuksiin. Kaupungin sisällä on viisi linja-autoreittiä.[15]

Okulovka on yksi Novgorodin alueen teollisuuskeskuksista. Sen tärkeimmät tuotantolaitokset ovat sellu- ja paperitehdas Okulovski bumažnik, Agrokabelin kaapelitehdas, huonekalujen osia ja elektroniikkaa valmistavat tehtaat sekä puunhankintaa ja -jalostusta harjoittava Okulovkales. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta ja lannoitetehdas.[16]

Kaupungissa toimii neljä lastentarhaa, kolme yleissivistävää koulua, erityiskoulu ja ammattikoulu[17]. Kulttuurilaitoksia ovat piirin luomistyön keskus, Okulovkan ja Šurkinon kulttuuritalot, piirin keskus- ja lastenkirjastot, kaupunginkirjasto ja lastenkirjasto sekä lähistöllä syntyneelle Nikolai Mikluho-Maklaille omistettu kotiseutumuseo[18]. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, poliklinikka, ensiapuasema, lasten- ja vanhainkodit sekä sosiaalipalvelukeskus[19].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Okulovka koostuu neljästä erillisestä alueesta, joita rautatie ja Peretnajoki erottavat toisistaan. Keskustassa on matalia kerrostaloja ja muualla lähinnä yksikerroksisia puutaloja.[20] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat vuonna 1850 rakennettu rautatieasema, 1800-luvun lopulta peräisin oleva sairaalarakennus, vuonna 1900 pystytetty Aleksanteri Nevalaisen kirkko, entinen kauppaopisto ja kauppiaiden kerhotalo sekä paperitehtaan vanhat rakennukset. Historialliset kohteet liittyvät lähinnä neuvostovallan alkuvuosiin sekä toiseen maailmansotaan.[21]

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla