Kulta(III)kloridi
Kulta(III)kloridi (AuCl3) on kulta- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muiden kultayhdisteiden ja kultapinnoitteiden valmistamiseen, lasin värjäämiseen sekä katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä.
| Kulta(III)kloridi | |
|---|---|
 | |
-chloride-unit-cell-3D-balls.png) | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | AuCl3 |
| Moolimassa | 303,32 |
| Ulkomuoto | Punaisia kiteitä |
| Sulamispiste | 254 °C (hajoaa)[1] |
| Tiheys | 4,7 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | 680 g/l (20 °C)[3] |
| |
Ominaisuudet
Huoneenlämpötilassa kulta(III)kloridi on punaista hygroskooppista kiteistä ainetta. Yhdiste on kiinteänä rakenteeltaan dimeeri (Au2Cl6) ja sen alkeiskoppi on monokliininen. Kulta(III)kloridi liukenee erittäin hyvin veteen ja liukenee myös eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, dietyylieetteriin ja asetonitriiliin. Kuumennettaessa aine hajoaa ensin kulta(I)kloridiksi ja lopulta kullaksi. Useat pelkistimet pelkistävät sen kullaksi. Kulta(III)kloridi on Lewis-happo ja muodostaa useita komplekseja, esimerkiksi tetrakloroauraatti(III)ionin ([AuCl4]-).[1][2][4][5][6]
Valmistus ja käyttö
Kulta(III)kloridi voidaan valmistaa kullan ja kloorin välisellä reaktiolla 200–250 asteen lämpötilassa tai liuottamalla kultaa kuningasveteen ja kuumentamalla muodostunutta tetraklorokultahappoa. Laboratoriomittakaavassa voidaan käyttää myös kullan ja jodikloridin tai sulfuryylikloridin välistä reaktiota.[1][2][4][5][6]
- 2 Au + 3 Cl2 → 2 AuCl3
- H[AuCl4] → AuCl3 + HCl
Kulta(III)kloridia käytetään kultapinnoitteiden ja niin kutsutun Cassiuksen kultapurppuran valmistamiseen ja lasin värjäämiseen tummanpunaiseksi. Siitä valmistetaan useita kultayhdisteitä, kuten kultasulfidia ja organokultayhdisteitä.[1][2][4][5] Orgaanisen kemian synteeseissä kulta(III)kloridia käytetään katalyyttinä hapetuksissa, konjugaattiadditioissa ja useissa sykloadditioissa.[6][7]