Liputta matkustaminen
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
.jpg)
Liputta matkustaminen (”pummilla matkustaminen” tai ”pommilla matkustaminen”) on matkustamista maksullisessa (yleensä julkisessa) kulkuvälineessä maksamatta matkasta.
Liputta matkustaminen eri liikennevälineissämuokkaa wikitekstiä
Suomessa liputta matkustajat käyttävät usein junaa, metroa, raitiovaunua ja runkolinjaa, koska näissä kulkuvälineissä on käytössä avorahastus, eli lippua ei tarvitse näyttää kuljettajalle. Linja-autoissa liputta matkustaminen on harvinaisempaa, koska kuljettaja voi tarkastaa matkalipun sisään astuttaessa. Linja-autoissa on kuitenkin usein mahdollista ylittää matkustusalue eli matkustaa kauemmas kuin mihin ostettu lippu oikeuttaa. Helsingin seudun liikenteessä (HSL) liputta matkustavia on eniten runkolinjoilla.[1]
Liputta matkustaminen tuo julkisille liikennevälineille vilkkaimmilla seuduilla huomattavia tappioita. Helsingin seudun liikenteelle siitä kertyy noin 15–25 miljoonan euron vuotuiset tappiot.[2] Esimerkiksi HKL on arvioinut, että saamatta jääneillä lipputuloilla voitaisiin kattaa runsaan kymmenen prosentin alennus kuukausilipun hintaan.[3] Vilkkaassa joukkoliikenteessä maksutapahtuman pitäisi olla mahdollisimman joustava ja nopea, mutta tämä tuo mahdolliseksi jättää helposti maksu suorittamatta.
Liputta matkustamisen valvontamuokkaa wikitekstiä
Lipuntarkastaja voi määrätä ilman voimassa olevaa lippua matkustavalle tarkastusmaksun. Myös metroasemien maksu- eli laiturialueelle siirtyminen ilman voimassa olevaa lippua johtaa tarkastustilanteessa maksuun.[4] Tampereen seudun joukkoliikenteessä maksu on 80 euroa[5] ja Helsingin seudun liikenteessä 100 euroa.[6]
Vuonna 2019 pääkaupunkiseudulla tarkastettiin matkalippu kaikkiaan 3,3 miljoonaa kertaa.[7] Tarkastuksia suoritetaan sekä raideliikenteessä että linja-autoissa. Tarkastajalla on liputta matkustavan asiakkaan kiinniotto-oikeus sekä oikeus kutsua paikalle poliisi.[5] Tarkastaja voi astua sisään siviiliasussa,[5][8] joskin siviiliasuisia tarkastuksia tehdään vähemmän.[1] Siviiliasuiset tarkastajat saavat kiinni miltei kaksinkertaisen määrän liputta matkustavia.[1]
Suomessa liputta matkustamisen seuraamuksia on haluttu kiristää sen yleisyyden vuoksi. Syyskuussa 2006 tarkastusmaksut tehtiin mahdolliseksi koko maan linja-autoliikenteessä sekä tarkastusmaksun enimmäismäärä nostettiin 88 euroon.[9] Koska tarkastajien tai muun valvonnan lisääminen on kallista, on tarkastusmaksun korottaminen usein helpompi vaihtoehto lipputulojen lisäämiseksi. Vuodesta 2017 alkaen HSL on kuitenkin lisännyt tarkastajia, mistä syntyneen pelotteen on todettu vähentäneen liputta matkustamista. Tarkastusten tihentämisen lisäksi liputta matkustamista on vähentänyt HSL:n konduktööreille myöntämä oikeus tarkastaa lippuja ja poistaa liputon matkustaja lähijunasta.[8]
Lähteetmuokkaa wikitekstiä
Aiheesta muuallamuokkaa wikitekstiä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liputta matkustaminen Wikimedia Commonsissa
