Long Cool Woman (in a Black Dress)
| ”Long Cool Woman (in a Black Dress)” The Hollies | ||
|---|---|---|
 | ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Distant Light | |
| Julkaistu | maaliskuu 1972[1] | |
| Formaatti | 7"-single | |
| Tuottaja(t) | The Hollies, Ron Richards | |
| Tyylilaji | rock and roll | |
| Kesto | 03.17 | |
| Levy-yhtiö | Polydor, Parlophone, Hansa | |
| Listasijoitukset | ||
| ||
| The Holliesin muut singlet | ||
| ”The Baby” 1972 | ”Long Cool Woman (in a Black Dress)” 1972 | ”Long Dark Road” 1972 |
Long Cool Woman (in a Black Dress) (tunnettu myös muodoissa ”Long Cool Woman in a Black Dress” ja ”Long Cool Woman”) on brittiläisen The Hollies -yhtyeen kappale vuoden 1971 albumilta Distant Light. Kappaleesta muodostui suuri hitti muun muassa Yhdysvalloissa, kun se julkaistiin singlenä vuonna 1972.
Kappaleen rakenne
Kappaletta on pidetty yhtyeelle epäominaisena, koska se ei edusta tyyliltään sille ominaista popmusiikkia, vaan enemmänkin funkahtavaa rock and rollia. Kappale sai vahvoja vaikutteita yhdysvaltalaiselta Creedence Clearwater Revival -yhtyeeltä sisältäen myös swamp rock -tyylisen kitarariffin.[2]
Sanoitusta on luonnehdittu pienimuotoiseksi rikostarinaksi.[2] Riviä ”She was a long cool woman in a black dress / Just a 5' 9" beautiful tall” on pidetty eräänä rockhistorian epäselvimmistä.[3] Kappaleessa ei ole Holliesille epätyypillisesti lainkaan taustalaulua, mikä johtuu siitä, että yhtyeen laulusolisti Allan Clarke suunnitteli julkaisevansa kappaleen soololevyllään Hollies-albumin sijaan.[3]
Taustaa ja äänitys
Vaikka kappaleen tekijätietoihin kirjoittajiksi on merkitty Roger Greenaway, Roger Cook ja Allan Clarke,[4] The Holliesin rumpalin, Bobby Elliottin, mukaan sen kirjoitti yksin solisti Clarke. Kun hän soitti sen kitaralla ensimmäisen kerran yhtyetovereilleen, oli se tyyliltään nopea ja countrymainen. AIR London -studiossa tempoa kuitenkin hidastettiin. Kun äänittäjä John Punter oli nauhoittanut ”Long Cool Womanista” kaksi tai kolme ottoa, yhtye piti lopputulosta tavallisen hyvänä albumiraitana.[5]
Julkaisu ja vastaanotto
The Holliesin Yhdysvaltain levy-yhtiö oli kappaleen potentiaalista yhtyettä vakuuttuneempi ja päätti julkaista sen singlenä.[5] Manner-Euroopassa single ilmestyi maaliskuussa 1972.[1] Studioalbumi Distant Light, jolle kappale sisältyy, oli julkaistu vuotta aiemmin, ja ennen singlen julkaisua myös solisti Allan Clarke oli jättänyt Holliesin siirtyen soolouralle. Hänet oli korvannut ruotsalainen Mikael Rickfors.[3]
Kappale jäi brittilistalla sijalle 32,[6] mutta ylsi Yhdysvaltain Billboard Hot 100 -listalla aina sijalle 2 asti myyden kultaa.[7][8] Tämä oli yllätys, sillä yhtyeen suosio oli aikaisemmin ollut paljon suurempi sen kotimaassa kuin Atlantin takana.[3] Listakakkoseksi laulu ylsi myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Ykköseksi se nousi Etelä-Afrikassa[9] ja Kanadassa (2 viikkoa).[10] Kun ”Long Cool Womanista” oli tullut hitti, solisti Clarke lopetti soolouransa ja palasi yhtyeeseen syrjäyttäen Mikael Rickforsin.[3]
27. marraskuuta 2000 singlen myynti Yhdysvalloissa ylitti platinalevyyn oikeuttavan määrän.[8] Kappaleesta ovat levyttäneet cover-version John Easdale, Rockapella ja Charlie Sexton.[11]
Listasijoitukset
| Sertifiointi
|
Kappaleet singlellä
A-puoli
- Long Cool Woman (in a Black Dress) – 3.17 (säv. Roger Greenaway/Roger Cook/Allan Clarke)
B-puoli
- Life I’ve Led – 3.55
Kokoonpano
- Allan Clarke – laulu, kitara
- Tony Hicks – kitara
- Terry Sylvester – kitara
- Bernie Calvert – bassokitara
- Bobby Elliott – rummut
Lähteet
Kappaleet, kestot, tuottaja, levy-yhtiöt: Single dutchcharts.nl -sivustolla