Mary Simon
Mary Jeannie May Simon (s. 21. elokuuta 1947)[1] on kanadalainen virkamies ja diplomaatti, joka on vuodesta 2021 lähtien toiminut maansa kenraalikuvernöörinä.
| Mary Simon | |
|---|---|
 | |
 Kanadan kenraalikuvernööri | |
26. heinäkuuta 2021– | |
| Monarkki | Elisabet II Charles III |
| Pääministeri | Justin Trudeau |
| Edeltäjä | Julie Payette |
| Inuit Tapiriit Kanatamin presidentti | |
2006–2012 | |
| Edeltäjä | Jose Kusugak |
| Seuraaja | Terry Audla |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. elokuuta 1947 Kangiqsualujjuaq, Quebec, Kanada |
| Kansalaisuus |  kanadalainen |
| Arvonimi | Kunniatohtori |
| Lapset | 3 |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus | |
Tausta
Simon syntyi vuonna 1947 Quebecin Kangiqsualujjuaqissa. Perheeseen kuului kahdeksan lasta, joista Mary on toiseksi vanhin. Hänen äitinsä oli inuitti, kun taas isä oli englanninkielinen kanadalainen, joka työskenteli Hudson’s Baylle.[1] Simon on kertonut, että hänen isänsä uhmasi kieltoa ja oli ensimmäinen HBC:lle työskennellyt turkiskauppias, joka meni naimisiin inuitin kanssa. Perhe kasvatti Simonin ja tämän muut sisarukset inuiteiksi, mihin kuului mm. koiravaljakolla ajo. Simon on maininnut isoäitinsä tärkeäksi linkiksi inuittikulttuurin säilymiseksi perheessään.[2]
Ura
Simon muutti 22-vuotiana Montrealiin, jossa hän työskenteli kuuluttajana CBC:lle. Myöhemmin hän alkoi myös työskennellä useille inuittien oikeuksia ajavalle järjestöille, minkä johdosta hän oli vuonna 1982 mukana uudistamassa Kanadan perustuslakia.[2]
Vuosina 1994–2003 Simon toimi Kanadan suurlähettiläänä Pohjoiskalotille ja oli ensimmäinen virassa toiminut inuitti. Vuosina 1999–2001 hän toimi myös Kanadan suurlähettiläänä Tanskassa.[3] Tanskan komennuksellaan hän toimi Kanadan edustajana neuvotteluissa, joissa perustettiin Arktinen neuvosto.[4]
Vuonna 2006 Simon palasi Kanadaan ja hänet valittiin Inuit Tapiriit Kanatamin presidentiksi. Hän toimi virassa kuusi vuotta ja vastusti mm. Euroopan hyljetuotteiden myyntikieltoa.[4] Media povasi Simonista kenraalikuvernööriä jo vuonna 2010, mutta häntä ei kuitenkaan vielä valittu.[5]
Kenraalikuvernöörinä
Julie Payette joutui eroamaan kenraalikuvernöörin virastaan alkuvuodesta 2021, kun hänen todettiin syyllistyneen työpaikkakiusaamiseen ja alaistensa julkiseen nöyryyttämiseen.[6] Pääministeri Justin Trudeau ilmoitti ehdottavansa uudeksi kenraalikuvernööriksi Simonia, minkä kuningatar Elisabet II hyväksyi heinäkuun 2021 alussa. Trudeau sanoi, että pyrkii järjestämään virkavalan mahdollisimman pian. Simonista tuli ensimmäinen inuittitaustainen henkilö, joka on nimitetty kenraalikuvernööriksi.[7]
Astuessaan virkaan Simon oli 73-vuotias ja siten vanhin virkavalansa vannonut Kanadan kenraalikuvernööri.[4]
Elokuussa 2021 Simon hyväksyi pääministeri Trudeaun pyynnön hajottaa parlamentti ja määrätä ennenaikaiset vaalit 20. syyskuuta.[8]
Kunnianosoituksia
Order of Canada (Kanada, 2021)[9]
Kanadan sotilasansioiden ritarikunta (Kanada, 2021)[9]
Kanadan poliisivoimien ansioritarikunta (Kanada, 2021)[9]
Canadian Forces' Decoration (Kanada, 2021)[9]
Ordre national du Québec (Quebec, 1992)[10]
Polaarimitalli (Kanada, 2011)[11]
Pyhän Johanneksen ritarikunta (Iso-Britannia, 2021)[9]
Nersornaat (kultainen, Grönlanti, 1992)[12]
_ribbon_-vector.svg){kind=small}
Yksityiselämä
Vuodesta 1994 lähtien Simon on ollut naimisissa Whit Fraserin kanssa. Tätä ennen hän on ollut naimissa kahdesti.[1] Simonilla on 3 lasta, 12 lastenlasta ja 4 lastenlastenlasta.[3]
Simon puhuu englantia ja inuktitutia. Lisäksi hän on alkanut opetella ranskaa kenraalikuvernööriksi noustuaan.[4]