Matalassa lämpötilassa sulavat metalliseokset
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Matalassa lämpötilassa sulavat metalliseokset sulavat noin 70–100 °C:en lämpötilassa. Tällaiset metalliseokset ovat usein vismuttia, lyijyä, tinaa ja kadmiumia sisältäviä eutektisia tai ei-eutektisia seoksia.[1] Näitä metalliseoksia käytetään esimerkiksi juotoksissa, sulakkeissa, sädehoidon säteilysuojissa, täyteaineena putkien taivutuksessa ja automaattisten sprinklerien venttiileissä.[2][3] Käyttö sprinklerijärjestelmissä perustuu siihen, että matalassa lämpötilassa sulava metalliventtiili sulaa tulipalon sattuessa.[3] Ensimmäistä kertaa tällaisen metalliseoksen esitteli Isaac Newton vuonna 1701.[2]
| Nimi | Keksimisvuosi | Keksijä | Vismutti Bi % | Lyijy Pb % | Tina Sn % | Kadmium Cd % | Indium In % | Sulamispiste (°C) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Newtonin metalli | 1701 | Isaac Newton | 50 | 20 | 30 | 98 | ||
| Rosen metalli | 1772 | Valentin Rose | 50 | 27,1 | 22 | 95 | ||
| D’Arcet:n metalliseos | 1775 | Jean D’Arcet | 49,2 | 27,6 | 21,2 | 95 | ||
| Onionin metalliseos | ennen 1888 | Onion | 50 | 30 | 20 | 92 | ||
| Woodin metalli | 1860 | Barnabas Wood | 50 | 25 | 12,5 | 12,5 | 70 | |
| Woodin metalli | 1860 Lipowitz | Lipowitz | 50 | 27 | 13 | 10 | 74 | |
| Nimetön | 1935 | French | 41 | 22,1 | 10,6 | 8,2 | 18,1 | 46,9 |
| Fieldin metalli | ei tiedossa | Simon Quellen Field | 32,5 | 16,5 | 51 | 62 |