Metamorfinen kivilaji

Metamorfisiksi kivilajeiksi kutsutaan alkujaan sedimentti- tai magmakivilajeja, joissa on tapahtunut muutoksia tyypillisesti kiderakenteessa tai kemiallisessa koostumuksessa.^[1][2] Metamorfoituneet kivilajit ovat Suomessa yleisiä.^[3]

Muutostapoja voidaan ryhmitellä eri perusteilla. Aluemetamorfoosia tapahtuu suuressa mittakaavassa mannerlaattojen reunavyöhykkeillä maan kuoressa tapahtuvassa toiminnassa, jossa kiviaines joutuu suureen paineeseen ja kuumuuteen. Paikallismetamorfoosia tapahtuu sulan kuuman kiven, magman, joutuessa kosketuksiin kiinteän kiven kanssa, jolloin magmaa ympäröivä kivi vaihtaa kiderakennettaan. Magma voi myös sisältää mineraaleja, jotka reagoivat ympäröivän kiviaineen kanssa kemiallisesti. Paikallisen metamorfoosin lajeja ovat kontaktimetamorfoosi (usein lämpömetamorfoosia), kataklastinen metamorfoosi eli kiven murtumiseen ja muovautumiseen liittyvä metamorfoosi sekä shokki- tai impaktimetamorfoosi, jota tavataan meteoriittitörmäyskraattereista.^[4]

Esimerkiksi graniitti muuttuu paineessa graniittigneissiksi ja savikivi aluksi fylliitiksi, metamorfoosin edetessä kiilleliuskeeksi ja edelleen kiillegneissiksi tai granuliitiksi tai magmatiitiksi.^[2][3]