Metsä Fibre
Metsä Fibre Oy (entinen Oy Metsä-Botnia Ab) on Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiö, jossa vähemmistöomistajina ovat Metsä Board (ent. M-real Oyj) ja japanilainen monialayritys Itochu. Yhtiö kuuluu Metsä Groupiin[2]. Yhtiö tuottaa sulfaattiselluloosaa neljässä sellutehtaassa ja sahatavaraa viidellä sahalla Suomessa. Metsä Fibre rakensi Äänekoskelle uuden, kapasiteetiltaan 1,3 miljoonan tonnin biotuotetehtaan, joka käynnistyi vuonna 2017. Metsä Fibre rakentaa biotuotetehdasta Kemiin ja mäntysahaa Raumalle. Saha valmistuu vuonna 2022 ja biotuotetehdas vuonna 2023.
| Metsä Fibre Oy | |
|---|---|
 | |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1973 |
| Toimitusjohtaja | Ismo Nousiainen |
| Avainhenkilöt | Ilkka Hämälä, hallituksen puheenjohtaja |
| Kotipaikka | Espoo, Suomi |
| Toimiala | metsäteollisuus |
| Tuotteet | selluloosan ja sahatavaran valmistus |
| Liikevaihto |  2 236 milj. € (2018) [1] |
| Liikevoitto | 248 milj. € (2019) [1] |
| Henkilöstö | 1 210 (31.12.2018) [1] |
| Omistaja | Metsäliitto Osuuskunta 50,1 % Metsä Board 24,9 % Itochu 25,0 % |
| Kotisivu | www.metsafibre.fi |
Yhtiö on maailman suurin markkinahavusellun toimittaja, jonka sellutehtaiden kapasiteetti on 3,25 miljoonaa tonnia valkaistua sellua vuodessa. Sahojen kapasiteetti 1,85 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Yhtiö toimittaa sellusta noin kolmanneksen Eurooppaan ja vajaat 40 % Aasiaan. Sahatavaran vientialueet ovat Eurooppa, Aasia, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Metsä Fibre tuottaa biokemikaaleja, esimerkiksi mäntyöljyä ja tärpättiä sekä uusiutuvaa energiaa.
Historia
Metsä Fibre perustettiin Metsä-Botnia-nimellä vuonna 1973. Yhtiön ensimmäinen sellutehdas valmistui Kaskisiin vuonna 1977. Yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi Juhani Ahava.
Vuonna 1983 Metsä-Botnia osti myös enemmistön sahatavaran vienti- ja laivausyhtiö Kaskö Woodista[3] joka fuusioitiin Metsä-Botniaan vuonna 1989.[4]
Omistussuhteet
Vuoden 2009 loppupuolelle saakka M-real omisti Metsä-Botniasta 30 %, Osuuskunta Metsäliitto 23 % ja UPM-Kymmene 47 %.
Joulukuussa 2009 Metsä-Botnian omistajat toteuttivat järjestelyn, jossa Metsäliiton ja Metsä-Botnian osuudet Fray Bentosin sellutehtaasta siirtyivät UPM-Kymmenelle, joka puolestaan luopui 30 %:n omistuksesta Metsä-Botniassa. Tämän jälkeen UPM-Kymmene omisti Fray Bentosin sellutehtaasta 91 % ja Metsä-Botniasta 17 %. Metsäliiton osuus Metsä-Botniasta nousi 53 %:iin.[5]
Kesäkuussa 2011 solmitun sopimuksen myötä UPM:n omistus Metsä-Botniasta putosi 11 %:iin kun taas Metsäliiton nousi 57 %:iin.[6]
Nykyisin (toukokuu 2021) Metsäliitto omistaa 50,1, Metsä Board 24,9 ja Itochu 25,0 % Metsä Fibren osakkeista.[7]
Tuotantolaitokset
Sellutehtaat
- 1977 oma uusi tuotantolaitos Kaskisissa
- alkuperäinen kapasiteetti 250 ttn sellua. Suljettu 2009.
- 1985 oma uusi tuotantolaitos Äänekoskella
- kapasiteetti 500 ttn havu- ja lehtipuusellua vuodessa. Suljettu 2017.
- 1991 Kemi-yhtiö fuusioitiin Metsä-Botniaan
- kapasiteetti 540 ttn havu- ja lehtipuusellua vuodessa
- 1997 ostettu Joutseno-Pulp Oy:n Joutsenossa
- kapasiteetti 630 ttn havusellua vuodessa
- 2000 Metsä-Rauma fuusioitiin Metsä-Botniaan
- kapasiteetti 580 ttn havusellua vuodessa
- 2007 Metsä-Botnian tytäryhtiö Botnia S.A. käynnisti sellutehtaan Uruguayn Fray Bentosin kaupungissa. Tehdas siirtyi UPM-Kymmenen omistukseen joulukuussa 2009.
- kapasiteetti 1 000 ttn eukalyptussellua vuodessa
- 2017 Äänekosken biotuotetehdas
- kapasiteetti 1 300 ttn biotuotteita (havu- ja lehtipuusellua, mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja kuorta)
Sahat
- 2006 oma uusi tuotantolaitos OOO Metsä Svir Podporožjessa Leningradin alueella.
- kapasiteetti 200 000 m³ kuusta vuodessa
- 2022 (kolmannella neljänneksellä) maailman modernein mäntysaha Raumalle
- Kapasiteetti 750 000 m³ mäntysahatavaraa vuodessa
- Vilppulan kuusisaha.
- Sahalinja uusittu kokonaisuudessaan vuonna 2013
- Merikarvian mäntysaha.
- Rengon kuusisaha
- Lappeenrannan mäntysaha
Käynnissä olevat hankkeet
- Metsä Fibre ilmoitti helmikuussa 2021 tehneensä päätöksen sellutehtaan rakentamisesta Kemiin. Investoinnin arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Yhtiö rakentaa noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita valmistavan tehtaan Kemin nykyiselle tehdasalueelle. Valmistuessaan tehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen sellutehtaan. Lisäksi laitoksen on tarkoitus tuottaa sähköä.[9]
- Metsä Fibre päätti keväällä 2020 mäntysahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Saha työllistää suoraan 100 henkilöä ja arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahan vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota.
Toteutumattomat hankkeet
- 1987–1990 Pohjan Sellu, Kajaani
- 2011 Biokaasua tuottavan biojalostamon suunnittelu yhteistyössä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa Joutsenoon.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Metsä Fibre
- Lawast, Gustav & Pänkälä, Martti: Tahto toi tehtaan. Oy Metsä-Botnia Ab:n taustoja ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla. Metsä-Botnia 1998. ISBN 952-91-0422-7.
- Pörssitiedon artikkeli: molemmat Oy Metsä-Botnia Ab -yhtiöt