Näivekasvit
Näivekasvit (Orobanchaceae) on Lamiales-lahkon kasviheimo, johon kuuluu 104 sukua ja niihin noin 2 310 lajia.[2] Heimon kaikki lajit ovat joko muiden kasvien loisia tai puoliloisia.[3] Heimo on kosmopoliittinen ja sitä esiintyy Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa sekä osassa Australiaa ja Uutta-Seelantia. Trooppisessa Afrikassa ja Amerikassa esiintyy vain muutama laji.
| Näivekasvit | |
|---|---|
 Suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae Vent.[1] |
| Katso myös | |
Loisivat lajit, kuten Lounais- ja Etelä-Suomessa harvinaisena kasvava suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria), ovat tyypillisesti täysin lehtivihreättömiä ja niiden lehdet ovat surkastuneet paksuiksi ja suomumaisiksi. Puoliloiset, kuten Suomessa yleiset maitikat (Melampyrum), tuottavat osan ravinnostaan myös itse yhteyttämällä ja muistuttavat ulkoasultaan enemmän tavallisia kasveja. Juuristo on yleensä vaatimaton ja joillakin lajeilla hyvin voimakkaasti surkastunut. Näivekasvit kasvattavat erityisiä säikeitä, imujuuria eli haustorioita, jotka tunkeutuvat isäntäkasvin solukkoon ja imevät sieltä ravinteita.
Luokittelu
Heimossa on 99 sukua ja 2060 lajia. Ne kuuluvat kahdeksaan alaryhmään:[4]
- Rehmannieae: sukuja kaksi (soiliot Rehmannia ja Trianeophora), lajeja seitsemän Kiinassa.
- Lindenbergieae: vain suku Lindenbergia, jossa 12 lajia Koillis-Afrikasta Pohjois-Filippiineille ulottuvalla alueella.
- Cymbarieae: sukuja viisi, lajeja 16 Pohjois-Amerikan itäosassa ja Euraasiassa.
- Orobancheae: sukuja 12, lajeja 180 pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja Pohjois-Afrikassa. Suurin suku on näiveet (Orobanche, 150 lajia).
- Brandisia: suku, jossa 13 lajia Myanmarista Kiinaan ulottuvalla alueella.
- Rhinantheae: 18 sukua, 540 lajia lähes koko maapallolla, erityisesti Euraasiassa. Suurimmat suvut ovat silmäruohot (Euphrasia, 170–350), punakot (Bartsia, 50 lajia), laukut (Rhinanthus, 45 lajia).
- Buchnereae: 16 sukua, 350 lajia tropiikissa. Suurimmat suvut ovat Buchnera (100 lajia), Alectra (40 lajia), Harveya (40 lajia), Sopubia (40 lajia).
- Pedicularideae: 16 sukua, 857 lajia enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla, eräitä Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Suurimmat suvut: kuusiot (Pedicularis, 600–?800 lajia), kastiljat (Castilleja, 160–200 lajia) ja Agalinis (45 lajia).
Suvut
- Aeginetia
- Agalinis
- Asepalum
- Aureolaria
- Bartsiella
- Bartsia – punakot
- Bornmuellerantha
- Boschniakia
- Buchnera
- Bungea
- Buttonia
- Castilleja – kastiljat
- Centranthera
- Christisonia
- Cistanche – maahikit
- Clevelandia
- Conopholis – näiviöt
- Cordylanthus
- Cyclocheilon
- Cycnium
- Cymbaria
- Epifagus
- Eremitilla
- Escobedia
- Esterhazya
- Euphrasia – silmäruohot
- Gentrya
- Gerardiina
- Gleadovia
- Graderia
- Harveya
- Hedbergia
- Hyobanche
- Kopsiopsis
- Lamourouxia
- Lathraea – suomukat
- Leptorhabdos
- Lindenbergia
- Macranthera
- Macrosyringion
- Mannagettaea
- Melampyrum – maitikat
- Melasma
- Micrargeria
- Monochasma
- Necranthus
- Nesogenes
- Nothobartsia
- Nothochilus
- Odontitella
- Odontites – sänkiöt
- Omphalotrix
- Ophiocephalus
- Orobanche – näiveet
- Orthocarpus
- Parentucellia – tahmayrtit
- Pedicularis – kuusiot
- Phacellanthus
- Phelypaea
- Phtheirospermum
- Physocalyx
- Platypholis
- Radamaea
- Rehmannia – soiliot
- Rhamphicarpa
- Rhaphispermum
- Rhinanthus – laukut
- Rhynchocorys
- Schwalbea
- Seymeria
- Silviella
- Siphonostegia
- Sopubia
- Striga – kelminkukat
- Tetraspidium
- Tienmuia
- Tozzia
- Trianeophora
- Xylanche
- Xylocalyx
Suomessa esiintyviä näivekasvisukuja ovat:
- Bartsia – punakot (puoliloisia)
- Euphrasia – silmäruohot (puoliloisia)
- Lathraea – suomukat (loisia)
- Melampyrum – maitikat (puoliloisia)
- Odontites – sänkiöt (puoliloisia)
- Pedicularis – kuusiot (puoliloisia)
- Rhinanthus – laukut (puoliloisia)
Muita suomeksi nimettyjä sukuja ovat kastiljat (Castilleja), maahikit (Cistanche), näiveet eli mehunimijät (Orobanche), tahmayrtit (Parentucellia), näiviöt (Conopholis), soiliot (Rehmannia) ja kelminkukat (Striga).[6][7][8][9]
Kuvia
Agalinis acuta
Alectra sessiliflora
Aureolaria flava
Punakko eli pohjanpunakko (Bartsia alpina)
Boschniakia hookeri
Buchnera americana
Castilleja affinis
Hietamaahikki (Cistanche phelypaea)
Conopholis alpina
Cordylanthus maritimus
Dasistoma macrophylla
Epifagus virginiana
Esterhazya macrodonta
Euphrasia collina -silmäruoholaji
Graderia subintegra
Harveya pauciflora
Hyobanche sanguinea
Lathraea clandestina -suomukkalaji
Lindenbergia grandiflora
Peltomaitikka (Melampyrum arvense)
Odontites luteus -sänkiölaji
Orobanche aegyptiaca -näivelaji
Orthantha lutea
Orthocarpus bracteosus
Punatahmayrtti (Parentucellia latifolia)
Pedicularis acaulis -kuusiolaji
Pikkusoilio (Rehmannia glutinosa)
Villalaukku (Rhinanthus alectorolophus)
Tozzia alpina
.JPG)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.