Naantali

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret sekä suuri määrä pienempiä saaria, kuten Kailo, Livonsaari ja Palva. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 kilometriä.

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana se tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863, kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle.1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähennyttyä 1863. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Vuonna 1933 Naantalissa järjestettiin pohjoismainen piispainkokous arkkipiispa Lauri Ingmanin toimiessa isäntänä.^[10]

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun se taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena.

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Naantalinsalmen silta. Ukko-Pekan silta sen vieressä on kevyelle liikenteelle.

Raision keskustan kautta kulkeva vanha Naantalintie on Turun ja Naantalin välisen tiheän bussiliikenteen pääreitti. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Naantalista 15 kilometrin säteellä Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama.

Kesäisin Turun ja Naantalin väliä liikennöi kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.^[11]

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Fortumin Naantalin voimalaitos, joka muun muassa tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Nesteen Naantalin jalostamo ja Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Suurimmat työnantajat ovat Neste, Fortum, Tata Steel Naantali Steel Service Centre, Finnfeeds Finland, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki, Muumimaailma, Boyfood, Terhi Oy ja Cityvarasto Oyj.^lähde?Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 936.^milloin?[12]

Kylpylätoiminta

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja kaksi jäähallia, vuonna 2002 avattu 500-katsomopaikkainen Aurinkoareena ja 1986 avattu Kuparivuori-halli^[13]. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

Golf

Naantalissa on kaksi golfkenttää. Vuonna 2006 avattiin Aurinko Golf Venkaan ja 2007 Kultaranta Golf Luonnonmaalle. Molemmilla kentillä on täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä; Aurinko Golf:issa on lisäksi tasoituskelpoinen 9 reiän kenttä ja Kultaranta Golf:issa par 3- ja par 2-kentät. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.

Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on naisissa, miehissä ja junioreissa.

Lentopallo

Lentopalloa pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

Ringette

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

Naantalin vanha kaupunki on vanha puutaloalue, joka on nähtävyys jo itsessään. Miljöö on tuttu myös Risto Räppääjä -elokuvista. Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta.Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.^{kenen mukaan?}

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (vuosittain lähes 18 000 konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä.

Suomen Asuntomessujen hallitus päätti 19.4.2018 kaupungin hakemuksesta, että vuoden 2022 asuntomessut järjestetään Naantalin Luonnonmaalla.^[14]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Naantalissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[15]:

• Merimaskun seurakunta
• Naantalin seurakunta
• Rymättylän seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Naantalin seurakuntayhtymän^[16].

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Naantalissa toimii Naantalin helluntaiseurakunta.^[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Naantalin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[18]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Naantalin kaupungin nykyisellä alueella^[15]:

• Velkuan seurakunta (liitetty Naantalin seurakuntaan 2005)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Naantalissa oli 19 167 asukasta, joista 16 284 asui taajamissa, 2 641 haja-asutusalueilla ja 242:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Naantalin taajama-aste on 86,0 %.^[20] Naantalin taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken^[21]:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Naantalin keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Naantalin lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.^[21] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.^[22]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kuntaliitoksen myötä muuttuneet kaupunginosat ja tilastotiedot

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.^[23]

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskiosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.^[24]

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

• Vadstena, Ruotsi^[25]
• Nordfyn, Tanska^[25]
• Svelvik, Norja^[25]
• Vesturbyggð, Islanti^[25]
• Puck, Puola^[25]

Entiset ystävyyskaupungit

• Kirovsk, Venäjä^[26]

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

• Pirkko Arhippa, kirjailija^[27]
• Aki-Petteri Berg, jääkiekkoilija
• Jöns Budde, Naantalin luostarin munkki ja kirjailija
• Bo Carpelan, kirjailija, kesäasukas
• Fredrika Wilhelmina Carstens, kirjailija^[28]
• Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja^[29]
• Axel Haartman, kuvataiteilija
• Lauri Hei, runoilija, kuvataiteilija
• Laila Hietamies, kirjailija, kesäasukas
• Joachim Hänsel (1906–1978), yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Vilhelm Junnila, kansanedustaja
• Einari Karvetti, kansanedustaja 1933–1945 ja maanviljelysneuvos
• Mauri Karvetti, vuorineuvos ja Raision Tehtaiden pääjohtaja 1973–1985
• Tapani Kiippa, kuvataiteilija
• Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti, kesäasukas
• Birgitta Knutintytär Kurck, Naantalin luostarin viimeinen abbedissa
• Pertti Ylermi Lindgren, ”Kreivi”, naissankari
• Toivo Lyy (alk. Mähönen), runoilija, kääntäjä
• Muumit, satuhahmoja, kesäasukkaita
• Selim Palmgren, säveltäjä, kesäasukas
• Tauski Peltonen, iskelmälaulaja^[30]
• Raino Puottula, toimittaja
• Mikko Rönnholm, kansanedustaja 1979–1987 ja 1991–1995, Euroopan parlamentin jäsen 1995–1996
• Ida Maria Saarinen (Karke), kirjailija
• Pekka Siitoin, okkultisti ja uusnatsi
• Tuulikki Soini, kirjailija
• Aatos Tapala, laulaja^[30]
• Keijo Virtanen, kulttuurihistorioitsija ja Turun yliopiston rehtori 1997–2012
• Olavi Vuorisalo, Suomen ensimmäisen haamumailin juoksija eli 4 minuutin alittaja

• Sanonnan mukaan jokin voi paistaa kuin Naantalin aurinko. Sanonta on peräisin noin vuonna 1750 rakennetusta Naantalin tullihuoneesta, jonka Tullikadun ja Kaivokadun kulmassa sijaitsevaa porttia koristi puinen, sädehtivä aurinko.^[31]

Ruokakulttuuri

Naantalin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, piparkakut sekä omenaviipaleilla täytetty hapanleipä, omenaleipä.^[32]

Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja venesatamaa.

• 
  Naantalin vanhankaupungin rantaa kesäkuussa 2006
• 
  Näkymä Naantalin vanhankaupungin Mannerheiminkadulle
• 
  Vanhanajan kioski Naantalin vanhassakaupungissa
• 
  Naantalin vierasvenesatama heinäkuussa 2006
• 
  Höyrylaiva Ukko-Pekka Naantalin laiturissa vuonna 2006
• 
  Naantalin luostarikirkko (rak. 1442-1463) heinäkuussa 2006

• Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naantali Wikimedia Commonsissa

• Naantalin kaupunki
• Tilastokeskus: Naantalin avainluvut
• Naantalin matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ylen Elävä arkisto – "Kuin Naantalin aurinko" -nettivideo
• Ylen Elävä arkisto – Naantali 500 vuotta -nettivideo
• Elävä muisti -verkkosivusto: Näkymiä Naantalista (lyhytelokuva, 1939)

Naantali

Naantalin kaupunginosat

• Haijainen
• Humalisto-Satama
• Isokylä
• Kantakaupunki
• Karvetti
• Keitilä
• Kirstilä
• Kukola
• Kultaranta
• Käkölä
• Ladvo-Venka
• Lietsala
• Luikkio
• Luolala
• Murikko
• Ruona-Pirttiluoto
• Soininen
• Taimo
• Viiala
• Viialanranta
• Viluluoto

Naantalin luonnonsuojelualueet

Manner	Murikon pähkinäpensaslehto • Vengan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto • Haanvuoren jalopuumetsikkö
Luonnonmaa	Tamminiemen luonnonsuojelualue • Upalingon pähkinäpensaslehto • Kirstilän lehmusmetsikkö • Kirstilän tammimetsikkö • Villan tammireunus • Kunnaisten jalopuumetsikkö • Riihiluodon luonnonsuojelualue
Lapila	Lammen jalopuumetsikkö • Ruuhimäen pähkinäpensaslehto • Ruuhimäen jalopuumetsikkö • Lapilan keskiosan jalopuumetsiköt
Merimasku	Villivuoren luonnonsuojelualue
Rymättylä	Härmistön luonnonsuojelualue • Pakinaisten saaristo

Huom! Ruotsalaisen lehdon luonnonsuojelualue, Pähkinäistenmaan luonnonsuojelualue ja Pakinaisten-Seilin saariston luonnonsuojelualue on sisällytetty laajempaan kokonaisuuten Pakinaisten saaristo.

Naantalin kaupunginjohtajat

Oskari Tervo (1930–1942) |Lasse Kangas (1943–1956 ja 1958–1959) |Osmo Suontila (1956–1959 vt. kaupunginjohtaja) |Jaakko Kalkas (1959–1975) |Mauno Holma (1975–1976 vt. kaupunginjohtaja)
Jorma Kallio (1976–2000) |Timo Kvist (2000–2014) |Martti Sipponen (2012–2014 vs. kaupunginjohtaja) |Jouni Mutanen (2014–2021) |Laura Leppänen (2021–)