Nick Bonino
Nicholas Lawrence Bonino (s. 20. huhtikuuta 1988 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-joukkue New York Rangersissä. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Bonino on kahden suunnan sentteri, jonka vahvuuksiin kuuluu syöttäminen, pelikäsitys, johtajuus ja työteliäisyys. Hänen heikkouksiinsa kuuluu luistelu ja fyysisyyden puute.[2][3] Bonino siirtyi kesällä 2015 Pittsburghiin vaihdossa Brandon Sutteriin.
| Nick Bonino | |
|---|---|
_by_Sandro_Halank%E2%80%93087.jpg) | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1988 Hartford, CT, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |  Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Boner, Bones[1] |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 85 kg |
| Seura | |
| Seura | New York Rangers |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 12 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2010– |
| Aik. seurat | Pittsburgh Penguins (NHL) Anaheim Ducks (NHL) Syracuse Crunch (AHL) HC Neumarkt/Egna (ITA-2) Vancouver Canucks (NHL) Nashville Predators (NHL) Minnesota Wild (NHL) San Jose Sharks (NHL) |
| NHL-varaus | 173. varaus, 2007 San Jose Sharks |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdysvallat | |||
| Miesten jääkiekko | |||
| MM-kilpailut | |||
 Pronssia | Tšekki 2015 | jääkiekko | |
| Pronssia | Tanska 2018 | jääkiekko | |
Ura
Bonino kävi high schoolin Farmingtonissa ja Avon Old Farmsissa. Hän voitti Farmingtonissa Connecticutin osavaltion high school-sarjan mestaruuden. Kaudella 2006–2007 Bonino toimi Avon Old Farmsin kapteenina ja johdatti joukkueensa koko Uuden-Englannin mestaruuteen. San Jose Sharks varasi hänet kuudennella kierroksella 173. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2007. Vuosina 2007–2010 Bonino kävi Bostonin yliopistoa. Hän oli ensimmäisellä kaudellaan 2007–2008 joukkueensa kolmanneksi paras maalintekijä 16 osumallaan ja sijoittui koko Hockey Eastin maalipörssissä kymmenenneksi. Kaudella 2008–2009 Bonino sijoittui koko sarjan pistepörssissä toiseksi joukkuetoverinsa Colin Wilsonin jälkeen sekä maalipörssissä seitsemänneksi tehoilla 18+32=50.[4] Hänellä oli myös koko NCAA:n paras teholukema (+29). Bonino voitti kauden päätteeksi koko sarjan mestaruuden[5] ja hänet valittiin lopputurnauksen tähdistökentälliseen.[6]
NHL:n siirtotakarajalla, maaliskuussa 2009 Sharks kauppasi Boninon oikeudet, Timo Pielmeierin ja kesän 2012 neljännen kierroksen varausvuoron Anaheim Ducksiin vaihdossa Travis Moeniin ja Kent Huskinsiin.[7] Hän pelasi kauden 2009–2010 vielä pääasiassa Bostonin yliopistojoukkueessa. Bonino nousi joukkueen varakapteeniksi ja voitti BU:n sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 11+17=38. Yliopistokautensa päätteeksi, maaliskuussa 2010 hän teki kaksivuotisen tulokassopimuksen Ducksin kanssa ja siirtyi loppukaudeksi joukkueen vahvuuteen.[8] Bonino teki näin ollen NHL-debyyttinsä 26. maaliskuuta 2010 vieraissa Edmonton Oilersia vastaan.[6] Hän teki ensimmäisen NHL-maalinsa seuraavassa ottelussa Teemu Selänteen syötöstä 29. maaliskuuta 2010 Dallas Starsia vastaan.[9] Kaikkiaan Bonino teki kauden aikana yhdeksässä pelaamassaan NHL-ottelussa tehot 1+1=2.
Syksyn 2010 harjoitusleirin päätteeksi Anaheim Ducks lähetti Boninon farmijoukkue Syracuse Crunchiin, AHL:ään.[10] Hän pelasi siellä valtaosan kaudesta 2010–2011 tehden 50 runkosarjaottelussa 45 tehopistettä. Bonino jakoi Crunchin sisäisen tehotilaston voiton Joe DiPentan kanssa lukemalla +10.[4] Hän pelasi kauden aikana NHL:ssä 26 runkosarja- ja neljä playoff-ottelua jääden niissä ilman tehopisteitä. Heinäkuussa 2011 Bonino teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Ducksin kanssa.[11] Hän aloitti myös kauden 2011–2012 farmijoukkue Crunchissa[12] ja pelasi syyskautensa pitkälti NHL:n ja farmin välillä. Boninon noustua taas Ducksin NHL-kokoonpanoon joulukuussa 2011 häntä ei enää siirretty loppukaudella farmiin.[3] Bonino pelasi NHL:ssä kauden aikana lopulta 50 runkosarjaottelua tehopistein 5+13=18. Heinäkuussa 2012 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Ducksin kanssa.[13]
Kauden 2012–2013 Bonino aloitti 2012–2013 NHL:n työsulun vuoksi Italian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Serie A2:n HC Neumarkt/Egnan paidassa lokakuussa 2012. Hänen sopimuksensa kattoi koko kauden riippuen työsulun päättymisestä.[14][15] Bonino ehti pelata ennen NHL-kauden alkamista tammikuussa 2013 Neumarkt/Egnassa 19 runkosarjaottelua tehden niihin nähden suuret tehot 26+26=52, joilla hän oli joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Rudi Locatinin jälkeen. Bonino sijoittui koko Serie A2:n maalipörssissä neljänneksi ja jakoi pistepörssin kahdeksannen sijan HC Gherdëinan Mitch Stephensin kanssa.[5] Hän vahvisti kauden aikana myös DEL-joukkue Adler Mannheimia Spengler Cupissa. 2. helmikuuta 2013 Bonino teki NHL-uransa ensimmäisen kypärätempun Los Angeles Kingsia vastaan. Hän teki ottelussa myös yhden syöttöpisteen ja palkittiin kolmen tähden pelaajista ykköstähtenä.[16][17]
Bonino teki kaudella 2013–2014 NHL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 22+27=49, joilla hän oli Ducksin kolmanneksi paras pistemies.[4] Marraskuussa 2013 Bonino teki kolmivuotisen ja 5,7 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[18][19] Kesäkuussa 2014 hänet kuitenkin kaupattiin Luca Sbisan kanssa Vancouver Canucksiin vaihdossa Ryan Kesleriin.[20][21]
Heinäkuussa Bonino teki vapaana agenttina New York Rangersin kanssa yhden vuoden ja 800 tuhannen dollarin arvoisen sopimuksen.
Muuta
Boninolla on italialaisia sukujuuria.[14]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2003–2004 | Farmington High | USHS | 24 | 44 | 23 | 67 | 10 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2004–2005 | Farmington High | USHS | 24 | 68 | 23 | 91 | 12 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2005–2006 | Avon Old Farms | USHS | 26 | 26 | 30 | 56 | 10 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2006–2007 | Avon Old Farms | USHS | 26 | 24 | 42 | 66 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2007–2008 | Boston Univ. | NCAA | 39 | 16 | 13 | 29 | 10 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2008–2009 | Boston Univ. | NCAA | 44 | 18 | 32 | 50 | 30 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2009–2010 | Boston Univ. | NCAA | 33 | 11 | 27 | 38 | 12 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Anaheim Ducks | NHL | 9 | 1 | 1 | 2 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2010–2011 | Syracuse Crunch | AHL | 50 | 12 | 33 | 45 | 32 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Anaheim Ducks | NHL | 26 | 0 | 0 | 0 | 4 | 4 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||
| 2011–2012 | Syracuse Crunch | AHL | 19 | 6 | 16 | 22 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Anaheim Ducks | NHL | 50 | 5 | 13 | 18 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2012–2013 | HC Neumarkt/Egna | ITA-2 | 19 | 26 | 26 | 52 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Anaheim Ducks | NHL | 27 | 5 | 8 | 13 | 8 | 7 | 3 | 1 | 4 | 4 | ||||||||||
| 2013–2014 | Anaheim Ducks | NHL | 77 | 22 | 27 | 49 | 22 | 13 | 4 | 4 | 8 | 8 | |||||||||
| 2014–2015 | Vancouver Canucks | NHL | 75 | 15 | 24 | 39 | 22 | 6 | 1 | 2 | 3 | 4 | MM | 10 | 2 | 2 | 4 | 10 | |||
| 2015–2016 | Pittsburgh Penguins | NHL | 63 | 9 | 20 | 29 | 31 | 24 | 4 | 14 | 18 | 12 | |||||||||
| 2016–2017 | Pittsburgh Penguins | NHL | 80 | 18 | 19 | 37 | 16 | 21 | 4 | 3 | 7 | 2 | |||||||||
| 2017–2018 | Nashville Predators | NHL | 71 | 12 | 13 | 25 | 20 | 13 | 2 | 3 | 5 | 9 | MM | 5 | 1 | 3 | 4 | 0 | |||
| 2018–2019 | Nashville Predators | NHL | 81 | 17 | 18 | 35 | 18 | 6 | 0 | 2 | 2 | 2 | |||||||||
| 2019–2020 | Nashville Predators | NHL | 67 | 18 | 17 | 35 | 16 | 4 | 1 | 0 | 1 | 2 | |||||||||
| 2020–2021 | Minnesota Wild | NHL | 55 | 10 | 16 | 26 | 26 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
| 2021–2022 | San Jose Sharks | NHL | 80 | 16 | 10 | 26 | 18 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2022–2023 | San Jose Sharks | NHL | 59 | 10 | 9 | 19 | 28 | – | – | – | – | – | MM | 9 | 3 | 1 | 4 | 2 | |||
| Pittsburgh Penguins | NHL | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 14 kautta | yhteensä | NHL | 823 | 158 | 195 | 353 | 243 | 105 | 19 | 29 | 48 | 45 | |||||||||
Lähteet
- Nick Bonino The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Nick Bonino Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Nick Bonino Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)