Olli Stålström
Olli Stålström (s. 13. kesäkuuta 1944 Lohja)[1] on suomalainen kansalaisaktivisti. Hän on toiminut Setassa sen perustamisesta saakka ja mielenterveysyhdistys Helmin puheenjohtajana vuodesta 2011. Stålström oli SETA:n periaateohjelmaryhmän vetäjä ja aktivisti ensimmäisestä hallituksesta lähtien vuonna 1974 sekä FinnQueer-verkkolehden perustajajäsen vuonna 2001.[2]
| Olli Stålström | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. kesäkuuta 1944 Lohja |
| Kansalaisuus | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Työura
Stålström valmistui tietoliikennetekniikan ja tietokonetekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1973.[1][3] Sen jälkeen hän työskenteli Nokialla tietoliikennejärjestelmien aluevientipäällikkönä alueinaan Itä-Eurooppa, Afrikka ja Lähi-itä.[3] Hän irtisanoutui työstä 1981 ja aloitti sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa.[1][3] Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi 1989.[3]
Myöhemmin hän toimi tutkijana Kuopion yliopistossa ja väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi lääketieteen sosiologiasta vuonna 1997.[3] Hänen väitöskirjansa käsitteli homoseksuaalisuuden sairausleiman loppumista.[4] Stålström sai vuonna 1999 väitöskirjastaan syytteen solvauksesta, mutta Tampereen käräjäoikeus hylkäsi sen.[5][6][7]
Viimeiset työvuotensa ennen eläkkeelle jäämistä Stålström työskenteli vartijana Helsingin Satamassa.[1]
Kansalaisaktivistina
Nuorena Stålström kävi psykoanalyysissä homoutensa vuoksi ja yritti ”eheytyä”.[8] Myöhemmin hän on kampanjoinut eheytysliikkeitä vastaan.[9] Hän meni mukaan Setan toimintaan heti, kun se perustettiin,[1][8] ja oli sen ensimmäisen hallituksen jäsen 1974–1976.[3] Hän oli aktiivinen myös aidsin vastaisessa työssä[10] ja työskenteli Aids-tukikeskuksessa tutkijana[3].
Stålström toimi SETA-lehden päätoimittajana 1976–1977.[11] Hän on ollut myös perustamassa FinnQueer-verkkojulkaisua vuonna 2001 ja on sen vastaava toimittaja.[12]
Stålström on sairastanut masennusta[1][13] ja hän on toiminut mielenterveysyhdistys Helmin puheenjohtajana vuodesta 2011[3].
Stålström oli Kallion seurakuntaneuvoston jäsen kaudella 2011–2014.[14]
Teoksia
- Sievers, Kai & Stålström, Olli (toim.): Rakkauden monet kasvot – homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta. Espoo: Weilin + Göös, 1984. ISBN 951-35-2679-8.
- Stålström, Olli (toim.): AIDS asiallisesti. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-432-4.
- Stålström, Olli: Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-716-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Stålström, Olli (1999) Taistelu määrittelijän vallasta: homouden leimojen loppuja. Teoksessa Lehtonen, Jukka (Toim.) Homo Fennicus - miesten homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Naistutkimusraportteja 1/1999.
- Stålström, Olli ja Jussi Nissinen (2000a) Seksuaalinen tasavertaisuus edistää seksuaalista hyvinvointia. Teoksessa Kontula, Osmo ja Lottes, Ilsa (toim.)(2000) Seksuaaliterveys Suomessa. Helsinki: Tammi.
- Stålström, Olli and Nissinen, Jussi (2000b) SETA: Finnish gay and lesbian movement's fight for sexual and human rights. Teoksessa Lottes, Ilsa and Kontula, Osmo (Editors) New views on sexual health. The case of Finland. Helsinki: The Population Research Institute, The Family Federation of Finland (Väestöliitto).
- Stålström, Olli och Nissinen, Jussi (2000c) Uppkomsten av den finska rörelsen för bögar och lesbiska, dess mål och verksamheter. Lambda Nordica 6 (2-3)/2000.
- Tuovinen, Liisa & Stålström, Olli & Nissinen, Jussi & Hentilä, Jorma (toim.): Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Helsinki: Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-201-9.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Olli Stålströmin kotisivut
- Olli Stålström Twitterissä