Olorotitan
Olorotitan (nimen merkitys "Suuri joutsen")[1] on sukupuuttoon kuollut ankkanokkainen kasvinsyöjädinosaurus, joka kuului Lambeosaurinae-ryhmään. Se eli myöhäisellä liitukaudella, myöhäisessä Maastricht-vaiheessa.[2] Olorotitan arharensis on suvun ainoa laji.[3]
| Olorotitan | |
|---|---|
 Olorotitanin luurango | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | †Linnunlantioiset Ornithischia |
| Osalahko: | †Ornithopodit Ornithopoda |
| Heimo: | †Hadrosauridae |
| Tribus: | †Lambeosaurini |
| Suku: | †Olorotitan |
| Laji: | arharensis |
| Kaksiosainen nimi | |
† Olorotitan arharensis | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
Fossiilit
Olorotitan löydettiin ensimmäisenä Kundurin Udurchukan-muodostelmasta, Kaakkois-Venäjän, Amurin alueelta läheltä Kunduria. Ensimmäinen luuranko on kaikkein täydellisin luuranko, jota Venäjältä on koskaan löydetty. Belgian kuninkaallisen luonnontieteiden instituutin paleontologi Pascal Godefroit ja hänen kollegansa kuvasivat alun perin Olorotitania vuonna 2003[4].
Kuvaus
Olorotitan oli noin 8-12 metrin pituinen ja painoi noin 3,1 tonnia.[2] Olorotitanilla on myös oudon muotoinen harja päässään. Olorotitanilla saattoi olla myös erittäin jäykkä häntä, jonka osoittaa ylimääräinen nivel mikä tekee proksimaalisen kolmasosan hännästä jäykäksi, mutta sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois, että se olisi patologinen piirre.[5][1] Olorotitanilla oli myös lihaksikkaat jalat ja hoikat käsivarret.[4] Olorotitanilla oli luurangossa noin 18 kaulanikamaa enemmän kuin muilla tunnetuilla hadrosaureilla. Tämän takia Olorotitanilla on suhteellisen pitkä niska.[4][2]
Kallo
,_with_indication_of_the_main_bones._Upper_Cretaceous_of_Kundur,_Russia.jpg)
Olorotitanilla oli erottuva harja päässään, joka nousi ylös kallon ylä- ja takapuolelta ja osoitti taaksepäin.[4][5][1] Tämä rakenne muiden hadrosaurien tapaan auttoi dinosaurusta erottamaan muut lajit. Se saattoi toimia myös ehkä kaikukammiona. Dinosaurus mahdollisesti teki ääniä kallon nenäkäytävällä, jolla se olisi tuottanut trumpettimaisia ääniä kuten Parasaurolophus.[1]