Pedersören kunta
Pedersören kunta (ruots. Pedersöre, [ˈpedærˌsøːre], vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 225 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 826,05 km², josta 31,79 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,13 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.
| Pedersören kunta Pedersöre | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 Pedersören kunnan kunnantalo. | |
| Sijainti | , 022°47′40″E |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Pietarsaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 599 |
| Hallinnollinen keskus | Pännäinen |
| Kuntaliitokset | Purmo (1977) Ähtävä (1977) Osa Ähtävään (1922) |
| Kokonaispinta-ala | 826,05 km² 139:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 794,26 km² |
| – sisävesi | 31,79 km² |
| Väkiluku | 11 225 88:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 14,13 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 23,6 % |
| – 15–64-v. | 58,1 % |
| – yli 64-v. | 18,4 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 8,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 88,4 % |
| – muut | 3,5 % |
| Kunnallisvero | 9,00 % 126:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Stefan Svenfors |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • KD • SDP | 21 11 3 |
| www.pedersore.fi | |
Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,4 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,1 prosenttia puhuu suomea (2023).[4]
Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Ähtävä yhdistyivät kuntaliitoksella 1977. Uuden kunnan nimeksi tuli Pietarsaaren maalaiskunta (ruots. Pedersöre). Kunnan suomenkielinen nimi muutettiin 23. helmikuuta 1989 muotoon Pedersören kunta, jonka pohjana on maalaiskunnan perinteinen ruotsinkielinen nimi.[7] Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisälle vanhalle rannikon markkinapaikalle.[8]
Historia
Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen.
Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.lähde?
Pitäjännimi Pedersöre on esiintynyt kirjallisissa lähteissä vuodelta 1374 (in Pedersöra, in Patærsøra), 1375 (Patarschade, Petaris heredh; kop.), 1453 (Pædersöre), ja 1483 (Persara sockn).[8] Nimen synnylle on esitetty useita tulkintaehdotuksia 1700-luvulta lähtien.[8] Suomenkielinen nimi Pietarsaari on ensin tarkoittanut pitäjää (ruots. Pedersöre) ja myöhemmin myös Pietarsaaren kaupunkia. Kaupunki sai ruotsinkielisen nimen Jakobstad, mutta pitäjälle jäi vanha ruotsinkielinen nimitys Pedersö(re).[8] Esimerkiksi Suomen ruotsinkielisiä paikannimiä tutkinut Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että nimien Pietarsaari ja Pedersöre alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[8][9]
Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.[10] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.[10]. Vuonna 2000 perustettiin uusi seurakunta kun entiset seurakunnat Pedersöre, Ähtävä ja Purmo liitettiin uuteen Pedersören seurakuntaan.
Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.
Pietarsaaren maalaiskunta muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi vuonna 1983.[11]
Vaakuna
Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.
Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.
Maantiede
Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.
Vesistöt
Kunnassa on kaikkiaan 64 järveä, joista suurimmat ovat Luodonjärvi, Narssjön ja Sääksjärvi.[12]
Luonto
Ainakin osittain Pedersören kunnan alueella olevia Natura-kohteita ovat kalastollisesti arvokas Ähtävänjoki, jossa on myös vahva saukkokanta, Djuplottbackenin vanha metsä, lintujen suosima entinen merenlahti Sandsundsfjärden, soiden ympäröimä erämaajärvi Kalisjön, Passmossenin aapasuo ja Angjärvmossenin nuori keidassuo.[13]
Kunnanosat ja kylät
Pedersören kunta jakautuu kolmeen kunnanosaan: Pedersöreen, Purmoon ja Ähtävään.[14] Kunnan oman määritelmän mukaan Pedersöressä on kaksitoista kylää, Ähtävässä neljä ja Purmossa kolme kylää.[14]
Pedersören kunnanosa
Pedersören kylissä asui yhteensä 6 569 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]
Purmon kunnanosa
Purmon kylissä asui yhteensä 1 382 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]
Ähtävän kunnanosa
Ähtävän kylissä asui yhteensä 3 177 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Pedersören kunnassa oli 11 084 asukasta, joista 8 103 asui taajamissa, 2 927 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pedersören kunnan taajama-aste on 73,5 %.[20] Pedersören kunnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[21]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Kolppi | 3 101 |
| 2 | Pietarsaaren keskustaajama* | 1 904 |
| 3 | Pännäinen | 1 005 |
| 4 | Ähtävä | 786 |
| 5 | Purmo | 354 |
| 6 | Forsby | 351 |
| 7 | Lillby | 345 |
| 8 | Lepplax | 257 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Pietarsaaren keskustaajama ulottuu pääosin Pietarsaaren kaupungin alueelle. Hietasalmi on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Pietarsaaren keskustaajamaa.
Talous
Pedersören suurimpiiin toimialoihin kuuluvat maatalous ja rakennuspalvelut. Pedersören suurimpia työnantajia ovat polkupyöräkomponentteihin erikoistunut Herrmans, kuljetuskorirakenteita valmistava Ekeri sekä maanrakennusyhtiö Sundström.[22] Pedersören suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 lounassalaatteja ja vihanneksia pakkaava Fresh Servant.[23][24]
Vuonna 2015 kunnassa oli 4 166 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 44 % palveluissa ja 43 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 %).[25]
Lokakuussa 2018 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 2,2 prosenttia.[26]
Väestö
Vuonna 2017 Pedersören kunnan väkiluku oli 11 084.[27] Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,4 prosenttia puhuu suomea (2016).[4]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pedersören kunnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]
Ähtävän, Pedersören ja Purmon seurakunnat muodostivat 1.1.2020 uuden ruotsinkielisen Pedersören seurakunnan.
Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään (ruots. Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet). Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pietarsaaren kaupungin alueella.
Pedesöressä on kolme ruotsinkielistä baptistiseurakuntaa: Forsbyn baptistiseurakunta, Purmon baptistiseurakunta ja Ähtävän baptistiseurakunta. Lisäksi Pedersöressä on aikaisemmin toiminut helluntailaiset Kolpin vapaaseurakunta ja Yli-Purmon Salem-seurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pedersören kunnan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[30]
Kulttuuri
Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.
Musiikki
Aktiivisia toimijoita musiikin alalla ovat Pedersöre blåsorkester, sekä Pedersöre spelmanslag. Kunnassa toimii useita laulukuoroja. Entisen Lövön koulun tiloissa on harjoitustilat bändeille, sekä kansalaisopiston musiikkikursseille. Myös musiikkiyhdistys Musikerfarsornan toimitilat sijaitsevat koululla.[31]
Urheilu
IK Falken on pedersöreläinen urheiluseura, jolla on toimintaa yleisurheilussa, maastohiihdossa, suunnistuksessa. Jääkiekkoa pelaa Team IFK Lepplax. Pedersörellä on kaksi jalkapallojoukkuetta, Pedersöre FF, sekä Esse IK.[32]
Hallinto ja politiikka
Pedersören kunnan kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Stefan Svenfors.[33]Kunnanvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 22 paikkaa, Kristillisdemokraatit 10 ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 paikkaa.[34]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[35]
| Vuosi | RKP | KD | SDP | VIHR | Johto | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
| 2017 | 3 760 | 62,2 | 1 660 | 27,5 | 591 | 9,8 | – | – | 34,7 |
| 2021 | 3 406 | 58,4 | 1 877 | 32,2 | 483 | 8,3 | 68 | 1,2 | 26,2 |
Tunnettuja pedersöreläisiä
|
|
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pedersören kunta Wikimedia Commonsissa
