Pikkuprioni
Pikkuprioni (Pachyptila turtur) on eteläisen pallonpuoliskon merialueilla esiintyvä pieni ja yleinen ulappaliitäjälaji.[2]
| Pikkuprioni | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Ulappalinnut Procellariiformes |
| Heimo: | Ulappaliitäjät Procellariidae |
| Suku: | Prionit Pachyptila |
| Laji: | turtur |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Lintu on suurimmillaan 27 cm pitkä.[2] Linnun selkäpuoli on enimmäkseen harmaa, mutta sen pyrstönpää on musta ja sen selkäpuolella näkyy lentäessä musta M-kirjainta muistuttava kuvio. Vatsapuoli on vaalea. Linnulla on ohuet ja heikot jalat, ja sen nokkaa reunustaa sisäpuolelta kampamainen ripsireunus[2].
Levinneisyys
Lintua tavataan eteläisten merialueiden saarilla ja rannikoilla.[2] Pesimäyhdyskuntia on Chatham-, Snares- ja Antipodisaarilla Uudessa-Seelannissa, Bassinsalmen saarilla Australiassa sekä Falklandinsaarilla, Marionsaarella, Crozetsaarilla ja Macquariensaarella. Uuden-Seelannin Eteläsaarelta löydettiin 1990-luvun alkupuolella kolme pientä pikkuprioniyhdyskuntaa.[3] Maailmanpopulaation koko on noin kaksi miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]
Elinympäristö
Pikkuprioni viettää valtaosan elämästään lennossa meren yllä. Se pesii yhdyskunnissa pikkusaarilla. Maalla linnun liikkuminen on erittäin kömpelöä.[2]
Lisääntyminen
Pikkuprioni kaivaa pesäkäytävän jaloillaan ja nokallaan piilottaen sen suun kasvillisuuden suojaan. Se voi myös pesiä kalliononkaloissa. Lintu saapuu pesimäpaikkaansa vain yöaikaan.[2] Naaras munii yhden munan. Haudonta-aika on noin 55 päivää ja poikanen pysyy pesässä noin seitsemän viikkoa.[4]
Ravinto
Pikkuprioni syö meren pieneläimistöä, eritoten krillejä ja muita äyriäisiä sekä hankajalkaisia.[2]