Ponyo rantakalliolla

Ohjaaja Miyazakin työstettyä elokuvan ideoita parin vuoden ajan Liikkuvan linnan valmistumisen jälkeen Studio Ghiblin henkilöstö aloitti Ponyo rantakalliolla -elokuvan parissa työskentelyn lokakuussa 2006. Alun perin Miyazaki aikoi käyttää elokuvassa samaa tyyliä kuin sitä edeltävissäkin Ghibli-elokuvissa, mutta nähtyään John Everett Millais'n maalauksen Ofelia hän päätyi vaihtamaan työskentelytapaa. Miyazaki päätti, että uusi elokuva piirrettäisiin kokonaan käsin tietokoneita käyttämättä. Tarkoitus oli saada lopputulos näyttämään kuin lapsen värikynillä piirtämältä. Tuottaja Toshio Suzukin mukaan erityistä vaivaa nähtiin meren aaltojen piirtämiseen. Nimihenkilö Ponyon nimi pohjautuu Miyazakin mietteisiin hahmon olemuksesta luomisprosessin aikana, kun taas Sōsuken nimi on peräisin Sōseki Natsumen romaanista.

Miyazaki oli jo vuosia halunnut tehdä merelle sijoittuvan elokuvan, mutta lykkäsi ajatuksen toteutusta, koska aaltojen piirtäminen olisi niin työlästä. Toteuttaakseen haaveensa Miyazaki vietti kesällä 2006 yksin aikaa tuttavansa talossa Fukuyamassa Seton sisämeren rannalla.

Elokuvan teemakappaletta Gake no ue no Ponyo alettiin poikkeuksellisesti myydä jo joulukuussa 2007, puoli vuotta ennen elokuvan julkaisua. Kappaleen esittävät kahdeksanvuotias Nozomi Ōhashi ja Fujioka Fujimaki -duo. Kappale on Ghiblin vakiosäveltäjä Joe Hisaishin käsialaa.

Ponyo pakenee isänsä vedenalaisesta laivasta, ja ui meduusan kyydissä meren pintaan. Ponyo on pieni ja juuttuu lasipulloon, joka ajautuu aaltojen mukana rantakalliolle. Viisivuotias Sosuke-poika löytää pullon ja irrottaa Ponyon siitä. Hän laittaa Ponyon muoviämpäriin ja vie tämän esikouluun. Sosuke pelästyy kuitenkin opettajan olevan vihainen, ja vie Ponyon ulos piiloon. Sosuke vie Ponyon rannalle, josta Ponyon isän Fujimoton vesikalat nappaavat Ponyon vieden tämän mereen. Sosuke on surullinen. Ponyo karkaa jälleen isänsä luota sisarustensa kanssa ja käyttää voimiaan muuttuakseen ihmiseksi, koska hän haluaa olla Sosuken kaltainen pieni lapsi. Ponyo voi muuttua ihmiseksi, koska maistoi Sosuken verta nuolaistessaan tämän sormessa olevaa haavaa ja sai samalla ihmisen DNA:ta itseensä. Ponyo aiheuttaa vahingossa hyökyaallon, jonka seurauksena koko kaupunki häviää veden alle. Sosuken äiti Lisa on lähtenyt vanhainkodille, ja Sosuke odottaa kotona Ponyon kanssa tämän paluuta. Kun vesi on noussut liikaa eikä Lisa voisi tulla kotiin, lähtevät Ponyo ja Sosuke etsimään häntä. Lopulta he löytävät tämän vedenalaisesta ilmakuplasta, mutta Ponyo on liian väsynyt matkasta ja muuttuu jälleen kalaksi. Ponyon äiti, merten haltijatar, kertoo, että jos Sosuken ja Ponyon rakkaus on aitoa ja vahvaa, voi Ponyo muuttua aivan tavalliseksi tytöksi. Sosuke vie Ponyon veden pinnalle, missä Sosuken on suudeltava kuplaa, jonka sisään Ponyo on laitettu. Näin käy ja Ponyo muuttuu normaaliksi tytöksi.

• Ohjaus, käsikirjoitus ja alkuperäisidea – Hayao Miyazaki
• Tuottaja – Toshio Suzuki
• Toteutus – Kōji Hoshino
• Musiikki – Joe Hisaishi
• Suomenkielisen dubbauksen ohjaus – Pekka Lehtosaari

Nyt-liitteen Leena Virtanen piti elokuvan loppuratkaisua kovin mahtipontisena ja maailmojasyleilevänä, mutta ”sekin näyttää menevän ihan täydestä lapsikatsojille.”^[2]

• Salonen, Aleksi: Ponyo rantakalliolla (5/5) 23.8.2009. Filmgoer.
• Karila, Minna: Ponyo rantakalliolla. MTV3 Uutiset 24.9.2009.