RNA
RNA eli ribonukleiinihappo[1] on nukleotideistä koostuva polymeeri. Se eroaa DNA:sta sokeriosalta, deoksiriboosin tilalla on riboosi, ja yhden emäksen osalta, tymiinin tilalla on urasiili. Ribonukleiinihapoilla on monia eri tehtäviä soluissa.[2] RNA-viruksissa geneettisenä materiaalina on yksi- tai kaksijuosteinen RNA, esimerkiksi kaksijuosteiset RNA-virukset.
RNA-tyypit
Kolme tunnetuinta RNA-tyyppiä ovat lähetti-RNA, siirtäjä-RNA ja ribosomaalinen RNA. Lähetti-RNA (mRNA) kuljettaa DNA:sta kopioidun geenin tiedot tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Siirtäjä-RNA (tRNA) siirtää aminohapot proteiinia valmistavalle ribosomille lähetti-RNA:n perusteella. Ribosomaalista RNA:ta (rRNA) on 80 % kaikesta solun sisältämästä RNA:sta ja se on osa ribosomin rakennetta.
Muita RNA-tyyppejä ovat muun muassa pieni tumassa esiintyvä RNA (engl. small nuclear RNA, snRNA), joka osallistuu RNA-eksonien silmukointiin esi-RNA:sta, pieni tumajyväsen RNA (small nucleolar RNA), pieni tuman RNA (snoRNA), mikroRNA (miRNA) ja pieni häiritsevä RNA (siRNA, engl. small interfering RNA), heterogeeninen tuman RNA (hnRNA) ja pieni soluliman RNA (scRNA).[3][2]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
| Nukleosidien rakenneosat |
| ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nukleiinihappojen rakenneosat |
| ||||||||
| Nukleiinihapot |
|
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |