Revilla Gigedon saaret
Revilla Gigedon saaret (esp. Archipiélago de Revillagigedo) ovat saariryhmä Tyynellä valtamerellä. Ne kuuluvat Meksikolle ja sijaitsevat noin 600 kilometriä Kalifornian niemimaasta lounaaseen. Saarilla ei ollut ihmisasutusta ennen kuin espanjalaiset löytöretkeilijät löysivät ne 1500–1700-luvuilla. Nykyään saarilla on 259 asukasta ja ne ovat osa Coliman osavaltiota.
| Revilla Gigedon saaret | |
|---|---|
 | |
| |
| Merialue | Tyyni valtameri |
| Saaria yht. | 4 |
| Suurin saari | Socorro |
| Muita saaria | Clarión, San Benedicto, Roca Partida |
| Pinta-ala | 157,8 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Meksiko |
| Osavaltio | Colima |
| Kunta | Manzanillo |
| Väestö | |
| Väkiluku | 259 |
| Asutuskeskukset | Bahia Lozano |
Ryhmä koostuu neljästä tuliperäisestä saaresta: Socorrosta, Clariónista, San Benedictosta ja Roca Partidasta.[1] Socorro on saarista suurin. Sen pinta-ala on 132 km². Socorrossa on yksi kylä, jossa asuu 250 ihmistä. Clariónilla on sotilasvaruskunta, jolla on yhdeksän ihmistä. Muuten saaret ovat asumattomia.
Espanjalaiset löytöretkeilijät löysivät ensimmäisen saaren, jonka he nimesivät Santo Toméksi (nykyään Socorro), 21. joulukuuta 1533. Neljän päivän kuluttua löydettiin myös toinen saari. Kaksi muuta saarta löydettiin vuonna 1779. Saaret on nimetty Revilla Gigedon kreivin (1740–1799), Uuden-Espanjan 53. varakuninkaan, mukaan. Vuonna 1957 Socorron saarelle perustettiin laivastotukikohta ja Clariónissa on pienempi meriosasto.[2]
Revilla Gigedon saarilla on käynyt useita tutkijoita, kuten ornitologi Andrew Jackson Grayson.
Saarilla on monia kotoperäisiä kasvi- sekä eläinlajeja.[3][4] Vuonna 2016 saaret lisättiin Unescon Maailmanperintöluetteloon, mutta saarten muuttamista turismille soveltuvaksi luonnonpuistoksi on ehdotettu.[5][6][7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Revilla Gigedon saaret Wikimedia Commonsissa
