Roshen
| Roshen | |
|---|---|
 | |
| Yritysmuoto | Yksityisesti omistettu yhtiö |
| Perustettu | 1996 |
| Perustaja | Petro Porošenko |
| Toimitusjohtaja | Vjatšeslav Moskalevskyi [1] |
| Avainhenkilöt | Petro Porošenko |
| Kotipaikka | Kiova, Ukraina [1] |
| Toiminta-alue | Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka |
| Toimiala | Makeisteollisuus, konditoriatuotteet |
| Tuotteet | 320 eri makeistyyppiä ja konditoriatuotetta [2] |
| Liikevaihto | 800 miljoonaa USD (vuonna 2016) [1] |
| Henkilöstö | 10 000 [1] |
| Kotisivu | roshen |
.jpg)
Roshen on ukrainalainen makeismerkki ja makeisten ja konditoriatuotteiden valmistamiseen keskittynyt yritys, jonka perusti Ukrainan presidenttinäkin toiminut Petro Porošenko vuonna 1996. Roshenilla on tehtaita Ukrainan lisäksi Unkarissa ja Liettuassa sekä myynti- ja yhteyspisteitä eri puolilla Eurooppaa, Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.[3] Yritys on saanut nimensä perustajansa Petro Poroshenkon mukaan.
Yritysmuokkaa wikitekstiä
Makeisteollisuusalan julkaisun Candyindustryn vuotuisen Global Top 100 -luettelon mukaan Roshen oli 24. suurin makeisvalmistaja maailmassa vuonna 2017.[4][5] Roshenin päämaja on Kiovassa, Ukrainassa. Sillä on kahdeksan tehdasta ja se työllistää 10 000 työntekijää.[1] Ukrainassa olevat tehtaat sijaitsevat Kiovassa, Krementšukissa ja Vinnitsassa, jossa on kaksi tuotantolaitosta. Lisäksi Roshenilla on tehdas Lipetskissä, Venäjällä; Klaipedassa, Liettuassa ja Budapestissa, Unkarissa.[6] Sen logistiikkakeskus sijaitsee Jahotynissä, Kiovan alueella noin 100 kilometrin päässä Kiovasta.[7]
Vuonna 2010 yhtiön vuotuinen liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran miljardin Yhdysvaltain dollarin rajan. Kasvua vuodesta 2009 oli 32 %.[8] Sen nykyinen liikevaihto on 800 miljoonaa dollaria.[4]
Roshenin makeistuotteisiin kuuluvat suklaapatukat ja -levyt, keksit ja vohvelit, tryffelit, konvehdit ja täytetyt suklaat, muottivalmisteiset suklaahahmot ja -muodot, toffee ja karamelli, pähkinä- ja jyväkaramellit, patukat, makeismuruset, marsipaani, kovat makeiset (mukaan lukien tikkukaramellit, minttupastillit ja kurkkupastillit), pehmeät makeiset, lakritsa, kuivatut ja sokeroidut hedelmät, hedelmämakeiset ja purukumit.[1]
Historiamuokkaa wikitekstiä
Petro Porošenko perusti Roshenin 1996.[8] Sen perustana toimi Neuvostoliiton aikana perustettu Kiovan Karl Marxin sokerileipomo, joka oli tunnettu eri puolilla Neuvostoliittoa muun muassa Kiovan kakkuna tunnetusta marenkikakustaan. Porošenko osti tehtaan ukrainalaisten yritysten yksityistämishankkeen aikana 1990-luvun alussa ja nykyaikaisti sen muun muassa hankkimalla sinne kokonaan uuden länsimaisen tuotantokoneiston. Perustettuaan Roshenin hän muutti tehtaan nimen Roshenin Kiovan tehtaaksi.[9][10]
Ukrainan vallankumous ja sitä seurannut Itä-Ukrainan sota sekä Ukrainan ja Venäjän kriisiytyneet välit ovat vaikuttaneet yhtiön toimintaan.
Venäjän-kaupan ongelmatmuokkaa wikitekstiä
Lokakuussa 2005 Venäjä asetti uusia tullimaksuja määrätyille ukrainalaisille tuotteille. Myös Roshenin makeis- ja leipomotuotteet kuuluivat tullimaksujen alaisten tuotteiden piiriin. Tariffeilla oli suuri vaikutus, sillä esimerkiksi Venäjällä myytävistä suklaavalmisteista yli puolet tuli Ukrainasta ja tullien ansiosta ukrainalaisten tuotteiden myynti laski 34 prosenttia aiemmasta. Korkeat tariffit nähtiin muualla maailmassa yleisesti Venäjän kostona sen ja Ukrainan vuosina 2005–2006 maakaasun tuottamisesta käymästä kiistasta.[11]
Aiemmin kauppa- ja talousministerinä toiminut Porošenko on ollut Ukrainan EU-yhteistyön ja jäsenyyden kannattaja. Heinäkuussa 2013 Venäjän elintarvikevirasto (Rospotrebnadzor) asetti Roshenin tuotteet maahantuontikieltoon esittäen syyksi tyytymättömyyden pakkausselosteisiin sekä kertoi joidenkin tuotteiden ylittävän viraston sallimat määrät hiivaa ja penisilliiniä.[12] Elokuussa 2013 myös Valko-Venäjä liittyi Venäjän aloittamaan tuontikieltoon, aiheuttaen noin 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisen menetyksen Roshenin myyntituloissa. [13] Oman julistuksensa mukaan Roshen piti Venäjän ja sen kanssa tulliliittosopimuksen tehneiden valtioiden esittämiä syytöksiä perusteettomina, vakuutti toimivansa avoimesti ja kansainvälisten lainsäädäntöjen mukaan sekä olevansa valmis yhteistyöhön venäläisten viranomaisten kanssa.[14] Venäjän elintarvikevirasto järjesti tarkastuksia Ukrainassa oleviin tuotantolaitoksiin. Sen mukaan muun muassa Roshenille maitoa toimittava ukrainalainen tuottaja ei ole Venäjällä sallittujen maahantuojien rekisterissä. Pääministerin apulaisen Gennadi Onišenkon mukaan "Ukrainan kutsumien venäläisten asiantuntijaryhmän luoma epäammattimainen ja epäystävällinen ilmapiiri on mainittava".[12] Joulukuussa 2013 Venäjän talousministeriö uskoi Roshenin tuotteiden palaavan takaisin Venäjän markkinoille vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä.[15] Valko-Venäjä ja Kazakstan tekivät Roshenista omat tutkimuksensa, joissa tuotteista ei löydetty vikoja. Valko-Venäjä salli tuotteiden myynnin.[11] Tuontikieltoa ei ole kuitenkaan toistaiseksi purettu Venäjällä.
Lipetskin ja Mariupolin tehtaiden sulkeminenmuokkaa wikitekstiä
Venäjän poliisi teki ratsian Roshenin Lipetskissä Venäjällä olleeseen tehtaaseen Ukrainan presidentinvaalien aikana. Sen johtajaa Taisija Voroninaa syytettiin ”salajuonittelusta nimeltä mainitsemattomien muiden kanssa rekisteröidyn tavaramerkin laittomasta käytöstä lisävoittojen saamiseksi”, eli väärennettyjen tuotteiden myynnistä. Tehdas suljettiin samassa yhteydessä. Sen sijaan Ukrainassa ja tehtaan työntekijöiden keskuudessa uskottiin, että tehdas suljettiin, koska Porošenko oli mukana Euromaidanissa ja ehdokkaana Ukrainan uudeksi presidentiksi. Uutistoimisto Reutersin mukaan osa Lipetskin tehtaan venäläisistä työntekijöistä häpeilivät työskentelyään ukrainalaiselle johdolle venäläisen isänmaallisuushengen kohottua sen myötä, kun Venäjä alkoi miehittää Krimiä.[16][17] Roshenin venäläinen kilpailija Uniconf nosti lisäksi kanteen, jossa se vaati Roshenilta 70 miljoonaa dollaria hyvityksenä. Keväällä 2014 Russia Today nimitti Venäjällä käytettyjä toimia Roshenia vastaan "Suklaasodaksi".[13]
Tehdas avattiin sittemmin uudestaan, joskaan se ei toiminut enää koko kapasiteetillaan. Tehdas on ainoa Roshenin tuotantolaitoksista, jonka tuotteiden myynti on sallittu Venäjällä ja se tuottaa noin 10 000 tonnia vuodessa.[13] Ukrainalaiset ovat puolestaan olleet vihaisia siitä, että heidän presidentillään on tehdas Venäjällä, joka miehittää Krimiä ja jota Ukrainassa pidetään osallisena Itä-Ukrainassa käytävässä sodassa.[18]
Roshen sulki konditoriatuotteita valmistavan tehtaansa Mariupolissa vuonna 2015 lähialueella käytävän Itä-Ukrainan sodan vuoksi. Tehtaan toiminnan jatkaminen ei myöskään ollut enää kannattavaa, koska Venäjä oli aiemmin kieltänyt Roshenin tuotteiden viennin Krimin alueelle ja muualle Venäjään.[13]
Myymispyrkimysmuokkaa wikitekstiä
Porošenko asettui presidenttiehdokkaaksi vuoden 2014 Ukrainan presidentinvaaleihin. Ehdokkuutensa aikana Porošenko vannoi myyvänsä omistamansa Roshenin osakkeet, mikäli hänestä tulee presidentti. Hän ei kuitenkaan onnistunut löytämään ostajaa, joten hän on pohtinut omistuksensa myymistä osissa. Porošenkon mukaan: ”Ei ole mikään salaisuus, että sodan vaivaamaan maahan ei tehdä investointeja – kukaan ei osta mitään ja on mahdotonta myydä mitään. Minulle on kerrottu, että on olemassa neljä ostajaa, mutta neuvottelut ovat laahanneet ja avainehtona on ollut sodan loppuminen.”[2]
Sijoitusyhtiö Investment Capital Ukraine LLC on pyrkinyt välittämään Roshenin myymistä. Yhtiön tiedonannon mukaan sekä teollisuuden että rahoitusalan sijoittajat ovat ilmaisseet kiinnostusta Roshenin ostoon, mutta vuoden 2015 puolivälissä Moskovassa annettu oikeuden päätös pidättää Roshenin omaisuus Venäjällä on estänyt myymispyrkimykset toistaiseksi. Päätöksen jälkeen todellisia neuvotteluja ei juuri ole käyty. Tammikuussa 2017 Roshenin johto päätti sulkea toistaiseksi Venäjällä olevien tuotantolaitostensa toiminnan.[19]
Venäjän hyökkäys Ukrainaanmuokkaa wikitekstiä
Venäjän hyökkäyksen alettua Roshen joutui sulkemaan Kiovan ja Boryspilin tehtaansa toistaiseksi. Lisäksi Vinnytsjassa ja Krementšukissa sijaitsevien tehtaiden tuotantoa hidastettiin kysynnän nopean heikkenemisen vuoksi. Toimitusjohtaja Vjatšeslav Moskalevskyin mukaan ulkomaanvientiä tehdään enää Euroopan markkinoille kysynnän lakattua Ivy-maissa ja Israelissa.[20]
Muuta toimintaamuokkaa wikitekstiä
Syyskuussa 2013 Roshen avasi ensimmäisen Bonbonetti-brändin alla toimivan liikkeensä Budapestissa, Unkarissa.[21] Syyskuussa 2014 Roshenista tuli ensimmäinen ukrainalainen makeisvalmistaja, joka esitteli suklaatuotteita suklaamaana tunnetussa Sveitsissä. Saman vuoden joulukuussa Roshen avasi ensimmäisen merkkinsa alla toimivan liikkeen Klaipėdassa, Liettuassa.[22]
Hyväntekeväisyysmuokkaa wikitekstiä
Vuonna 2004 Roshen aloitti "Land of Childhood" -projektin, jonka toimin se on pystyttänyt eri puolille Ukrainaa yli 80 nykyaikaista leikkikenttää, joiden huollosta, turvallisuudesta ja valvonnasta Roshen vastaa.[23]
Vuonna 2005 Roshen aloitti Ukrainassa lasten koulutusta tukevan projektin, jossa lapset muun muassa tutustuvat sen tuotantolaitoksiin ja saavat tietoa makeisteollisuudesta, sen tuotantolaitteista ja työtehtävistä sekä alan historiasta. Vuonna 2015 Roshen laajensi projektin myös Liettuaan. Vuosittain noin 100 000 kouluikäistä lasta vierailee Roshenin tuotantolaitoksilla.[23]
Lähteetmuokkaa wikitekstiä
Aiheesta muuallamuokkaa wikitekstiä
- Roshenin viralliset kotisivut englanniksi, puolaksi, ukrainaksi ja venäjäksi (Arkistoitu – Internet Archive).
- Roshenin kelluva suihkulähde Vinnitsassa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)