Shetlandinsaaret

Shetland; Sealtainn
	; Näkymä Lerwickiin
; Lippu	; Vaakuna
	; Alueen sijainti Skotlannissa
	Koordinaatit: , 01°08′W
	Motto: "Með lögum skal land byggja."; ("Maata on lailla rakennettava.")
Valtio	Yhdistynyt kuningaskunta
Maa	Skotlanti
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Lerwick
Pinta-ala	1 466 km²
Väkiluku (2015)	23 200
– väestötiheys	15,8 as./km²
Kielet	englanti
BKT	636 milj. €
Lyhenteet
– ISO 3166	GB-ZET
	Hallintoalueen internetsivut
	Infobox OK

Shetlandinsaaret^[2] eli Shetlanti (engl. Shetland, gaeliksi Sealtainn) on Skotlantiin kuuluva saariryhmä Ison-Britannian saaren pohjoispuolella Pohjanmeressä Orkneysaarten ja Färsaarten välissä. Se on myös yksi Skotlannin 32 hallintoalueesta (council area). Shetlandinsaariin kuuluu yksi suuri ja kymmeniä pieniä saaria. Hallintoalueella on arviolta 22 920 asukasta (vuonna 2019) ja sen pinta-ala on 1 466 neliökilometriä.^[1] Pääkaupunki on Lerwick.

Maantiede

Katso myös: Luettelo Shetlandinsaarten saarista

Sijainti ja pinnanmuodot

Shetlandinsaaret sijaitsevat 210 kilometriä Skotlannin mantereesta pohjoiseen. Saaret ovat Britannian pohjoisin alue. Saariryhmään kuuluu noin sata saarta, niistä asuttuja on alle 20.^[3]

Shetlandinsaarten pinta-ala on 1 468 neliökilometriä. Pääsaaren Mainlandin pinta-ala on 899 neliökilometriä. Mainlandin itäpuolella ovat Whalsay ja Bressay sekä pohjoispuolella Yell, Fetlar ja Unst. Yell (212 neliökilometriä) on toiseksi suurin saarista ja Unst (120 neliökilometriä) kolmanneksi suurin. Muut saaret ovat alle 40 neliökilometrin suuruisia. Unst on pääsaarista pohjoisin, ja puolitoista kilometriä sen pohjoispuolella on Muckle Fluggan kalliosaari, jossa on Britannian pohjoisin kohta.^[4]^[3]

Ilmasto

Shetlandinsaarten ilmasto on suhteellisen leuto, sillä Pohjois-Atlantin virta lämmittää sitä.^[3] Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu ja kylmin helmikuu. Heinäkuussa päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 14,2 astetta ja helmikuussa 5,3 astetta. Lämpöennätys 23,4 astetta on mitattu heinäkuussa 1991 ja pakkasennätys -8,9 astetta tammikuussa 1959.^[5]

Vuoden keskimääräinen sadanta on 1 220 millimetriä. Siitä suurin osa tulee talvella, ja kuivimmat kuukaudet sijoittuvat huhti–elokuulle. Vaikka talvella sataa enemmän kuin kesällä, pysyvää lunta ei sada juurikaan. Kesällä tulee kosteutta paljon sumuna.^[6]

Shetlandissa tuulee paljon, ja keskimääräinen tuulen nopeus on 6,7 m/s. Varsinkin talvisin tuuli yltyy puhureissa, eivätkä hurrikaaniluokan tuulet ole harvinaisia. Puhureita ei esiinny aivan yhtä paljon huhti–syyskuussa, ja lähes tuulettomiakin päiviä voi olla ympäri vuoden.^[6]

Lerwickin ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	6,1	5,8	6,7	8,4	10,6	12,6	14,4	14,7	13,0	10,4	8,1	6,6	ka.	9,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	2,2	1,8	2,4	3,8	5,6	8,1	10,1	10,5	9,1	6,6	4,3	2,5	ka.	5,6
Vrk:n keskilämpötila (°C)	4,2	3,8	4,6	6,1	8,1	10,4	12,3	12,6	11,1	8,5	6,2	4,6	ka.	7,7

Sademäärä (mm)	150,4	122,7	109,2	67,8	56,9	59,8	67,7	88,6	105,8	130,6	143,2	149,7	Σ	1 252,4

Sadepäivät (d)	22,0	19,2	19,3	14,7	11,7	11,5	12,1	13,1	16,1	20,3	21,5	22,6	Σ	204,1

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

6,1

2,2

5,8

1,8

6,7

2,4

8,4

3,8

10,6

5,6

12,6

8,1

14,4

10,1

14,7

10,5

13,0

9,1

10,4

6,6

8,1

4,3

6,6

2,5

S
a
d
a
n
t
a

150,4

122,7

109,2

67,8

56,9

59,8

67,7

88,6

105,8

130,6

143,2

149,7

Lähde: Met Office

Luonto

Shetlandinsaarilla kasvaa luonnonvaraisena pihlajaa ja metsäomenapuita. Ihmisasutuksen myötä on sinne tuotu muitakin saarilla selviäviä puurunkoisia kasveja. Kotoperäiseen kasvillisuuteen kuuluvat jäkälät, sammalet ja ruusujuuri.

Historia

Viikinkien valloitettua aiemmin piktien asuttamat saaret niistä tuli 500 vuodeksi skandinaavinen siirtokunta. Viikingit käyttivät saaresta nimeä Hjaltland.^[7] Saaret siirtyivät Tanskalta Skotlannille vuonna 1472, koska Tanska ei maksanut kuningas Jaakko III:n tanskalaisen puolison myötäjäisiä. Skandinaavista nornin kieltä saarella kuitenkin puhuttiin vielä 1700-luvulle saakka.

Toisen maailmansodan aikana Shetlandinsaarilta huollettiin Saksan miehittämässä Norjassa toiminutta vastarintaliikettä.

Talous

Pääelinkeinoja saarilla ovat öljyn ja kaasun tuotanto, kalastus ja maanviljely. Shetlanti tunnetaan shetlanninponien ja shetlanninlammaskoiran kotimaana. Sen asukkaat korostavat skandinaavisia juuriaan.

Lähteet

Shetland in Statistics. Lerwick, Shetland: Economic Development Unit, Shetland Islands Council, 2014. ISBN 978-0-905924-71-7. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2017). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Katso myös

Luettelo Shetlandinsaarten saarista

Aiheesta muualla

[2]

[1]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

Search